1. Minkälainen johtaja olet? Mitkä ovat vahvuutesi ja heikkoutesi puheenjohtajan roolia ajatellen? Entä mitkä ovat mielestäsi Turun KY:n

puheenjohtajan tärkeimmät tehtävät?

Johtajana kuvailisin itseäni ennen kaikkea välittävänä sekä ihmislähtöisenä. Olen aidosti kiinnostunut sekä ihmisistä ympärilläni että niistä projekteista ja tavoitteista, joiden parissa työskentelen. Minulle on tärkeää luoda ympärilleni ilmapiiri, jossa jokainen kokee olonsa turvalliseksi, kuulluksi ja innostuneeksi tekemään parhaansa. Uskon, että hyvä yhteishenki ja avoin kommunikaatio ovatkin toimivan tiimin peruspilarit.

Yhtenä suurimpana vahvuutena pidän kykyäni innostaa ja motivoida muita. Turun KY:n puheenjohtajana olisin vastuussa 16:sta pöytäkuntalaisesta, joista jokainen on oman sektorinsa asiantuntija. Puheenjohtajan roolissa tärkein tehtäväni olisi tukea ja rohkaista heitä onnistumaan niin operatiivisissä tehtävissä kuin yllättävissäkin haasteissa.

Toinen vahvuuteni on paineensietokyky ja ratkaisukeskeisyys. Pystyn pysymään rauhallisena ja ajattelemaan rationaalisesti myös haastavissa tai yllättävissä tilanteissa. Osaan hahmottaa kokonaisuuksia useista eri näkökulmista ja tehdä päätöksiä, jotka vievät eteenpäin myös epäselvissä tai ristiriitaisissa tilanteissa. Uskallan tehdä tarvittaessa rohkeitakin ratkaisuja, mutta kuuntelen mielelläni myös muita ja perustan päätökseni harkintaan ja yhteiseen tavoitteeseen.

Heikkoutenani pitäisin toisinaan liiallista innostumista. Kun eteen tulee uusia ideoita tai projekteja, haluaisin usein olla mukana kaikessa. Siksi tarvitsenkin edelleen harjoitusta priorisoinnissa ja sen tunnistamisessa, missä panoksestani on aidosti eniten hyötyä. Myös taipumukseni haluta auttaa kaikkia voi joskus johtaa siihen, että oma ajankäyttöniei ole täysin optimaalista tai kuormitan itseäni turhaan. Toisaalta pidän tätä myös merkkinä vahvasta sitoutumisesta ja halusta tehdä parhaani yhdistyksen eteen.

Turun KY:n puheenjohtajan yksi keskeisimmistä tehtävistä on varmistaa, että strategiaa jalkautetaan konkreettisesti yhdistyksen päivittäiseen toimintaan sekä toteutetaan yksittäisten projektien osalta. Lisäksi tärkeimpinä tehtävinä pidän luotettavana johtajana ja esihenkilönä toimimista, yhdistyksen äänenä toimimista sekä aktiivisen sidosrymäyhteistyön ylläpitämistä esimerkiksiksi kylteripuheenjohtajaverkoston ja Suomen Ekonomien suuntaan. Puheenjohtajan tulee olla helposti lähestyttävä ja kuunteleva, mutta samalla jämäkkä päätöksentekijä, joka uskaltaa tehdä ratkaisuja yhteisön parhaaksi. Ennen kaikkea puheenjohtajan tehtävä on varmistaa, että jokainen tuntee olevansa osa merkityksellistä kokonaisuutta sekä antaa mahdollisuus oppia, onnistua ja epäonnistua.

2. Mitkä koet Turun KY:n suurimpina vahvuuksina ja heikkouksina verrattuna muihin vastaaviin opiskelijajärjestöihin Suomessa?

Turun KY:n suurin vahvuus on sen edistyksellisyys ja rohkeus kehittää toimintaansa jatkuvasti eteenpäin. Olemmekin jo monella osa-alueella suunnannäyttäjiä koko opiskelijakentässä. Esimerkiksi kaikille toimijoille koulutettava Code of TuKY -dokumentti on erinomainen esimerkki siitä, miten vastuullisia toimintatapoja ei ainoastaan laadita, vaan niitä myös aktiivisesti noudatetaan ja seurataan. Samoin edelleen jatkuvasti kehitettävä häirintäyhdyshenkilötoiminta kertoo sitoutumisesta turvallisen ja inklusiivisen yhteisön ylläpitämiseen.

Myös vahva edunvalvonta on yksi Turun KY:n kulmakivistä. TuKYssä ollaan aidosti kiinnostuneita jäsenten hyvinvoinnista, ja esimerkiksi Terve Mieli -hanke on konkreettinen osoitus siitä, että henkinen hyvinvointi ja yhteisöllisyys otetaan vakavasti. Lisäksi laaja ja laadukas tapahtumatarjonta mahdollistaa monenlaisen vapaa-ajan toiminnan ja vahvistaa jäsenten mahdollisuutta kokea yhteenkuuluvuutta.

Ylpeydenaiheena pidän myös tänä vuonna laadittua Vastuullisuussuunnitelmaa vuosille 2026–2030. Vastuullisuussuunnitelmassa keskiössä on on niin ekologinen, sosiaalinen kuin taloudellinenkin Turun KY. Emme siis vain reagoi muutoksiin, vaan uskallamme kokeilla uutta ja tehdä myös sellaisia asioita, joita ei muissa vastaavissa opiskelijajärjestöissä vielä ole tehty.

Toisaalta Turun KY:n koko on sekä vahvuus että haaste. Suuresta yhdistyksestä seuraa laajoja mahdollisuuksia, mutta se saattaa myös lisätä etäisyyden tuntua päätöksentekoon. On siis edelleen jatkossakin tärkeää keskittyä päätöksenteon tuomiseen lähelle niitä joita se koskee, eli kuntalaisia.

Lisäksi jatkuva halu olla opiskelijakentän edelläkävijä voi toisinaan johtaa siihen, että toimijat kuormittuvat liikaa. On tärkeää muistaa, että jatkuvan kehittämisen rinnalla on huolehdittava myös nimenomaan vapaaehtoisten tekijöiden jaksamisesta sekä yhteisön hyvinvoinnista. Yhdistyksemme toiminta perustuu vahvasti vapaaehtoistoimintaan, joten toimijoiden jatkuva jaksamisen seuranta on hyvin tärkeää. Jaksamisen seuranta ei myöskään ole vain yksilön etu, vaan se turvaa myöskin yhdistyksen jatkuvuuden kestävänä ja innostavana. Jatkuva kuormitus heikentäisi myöskin osaltaan mahdollisuutta uuden kehittämiselle.

3. Puheenjohtajana vastaat viime kädessä koko yhdistyksen toiminnasta, ja usein hallituksen ratkaisemattomat ongelmat lankeavat puheenjohtajan ongelmiksi. Tehtävä voi tuntua usein yksinäiseltä ja paineistetulta. Millainen päätöksentekijä olet? Mitkä aiemmat kokemuksesi tukevat sinua toimiessasi paineen alla, päätöksentekijänä?

Päätöksentekijänä olen innovatiivinen mutta rationaalinen. Pyrin aina hahmottamaan tilanteet useasta näkökulmasta ja punnitsemaan vaihtoehtoja sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Minulle on tärkeää, että päätökset perustuvat harkintaan ja tietoon, mutta osaan myös luottaa omaan arviointikykyyni silloin, kun ratkaisu on tehtävä nopeasti tai epävarmassa tilanteessa.

Vaikka puheenjohtaja kantaa viime kädessä vastuun päätöksistä, näen onnistuneen päätöksenteon ennen kaikkea yhteistyönä. Pöytäkunta on monipuolinen tiimi, jossa jokaisella on oma osaamisalueensa, ja onkin puheenjohtajan tehtävä osata hyödyntää sitä parhaalla mahdollisella tavalla. Olen sosiaalinen ja helposti lähestyttävä, ja pidän keskusteluista, jotka auttavat muodostamaan kokonaiskuvan ennen ratkaisujen tekemistä. Kuuntelen mielelläni muiden näkemyksiä, mutta minulla on myös rohkeus ja varmuus tehdä päätös itse, kun tilanne sitä vaatii.

Kokemukseni Turun KY:ssä ovat kehittäneet päätöksenteko- ja paineensietokykyäni merkittävästi. Vapaa-ajan vastaavana olen toiminut yhdeksänhenkisen Ulkoasianjaoston puheenjohtajana, jossa tilanteet vaativat usein nopeaa reagointia ja vastuunkantoa. Ulkoasiainjaosto järjestää useita tapahtumia, joista monien suunnittelu tapahtuu päällekkäin ja joista monet ovat satojen kävijöiden kokonaisuuksia. Tämä on vaatinutsitä, että onnistun hallitsemaan suuria ja nopeastikin muuttuvia kokonaisuuksia, pysymään rauhallisena paineen alla, priorisoimaan olennaisen ja tekemään päätöksiä, jotka vievät toimintaa eteenpäin myös tiukoissa aikatauluissa. Tämä on vahvistanut kykyäni johtaa tavoitteellisesti ja säilyttää myönteinen ilmapiiri haastavissakin tilanteissa.

4. Opiskelijatapahtumien profiili on murroksessa. Viime aikoina varsinkinmediasta ja muista opiskelijakaupungeista on kantautunut tieto bile- ja juhlatapahtumien suosion vähenemisestä. Millaisena näet tapahtumien roolin Turun KY:n yhteisön luomisessa? Miten Turun KY varmistaa jatkossakin tarjoavansa kuntalaisille heitä kiinnostavia elämyksiä?

Turun KY:n tapahtumatarjonta on sellaisella tasolla, josta jokainen meistä voi olla ylpeä. On kuitenkin totta, että juhla- ja bilepainotteisten tapahtumien suosio on laajemmassa mittakaavassa laskussa. Kuitenkin vaikka tämä kehitys haastaa meitä pohtimaan tapahtumien merkitystä uudella tavalla, tarjoaa se myös mahdollisuuden vahvistaa yhteisöämme entisestään.

Koen, että tapahtumat ovat yksi näkyvimmistä ja konkreettisimmista keinoista luoda tiivistä ja välittävää yhteisöä. Niiden rooli Turun KY:ssä on siis erittäin keskeinen. Vahvuutemme tapahtumantuotannon saralla on kuitenkin sen laadukkuuden lisäksi sen monipuolisuus. Tapahtumakirjomme ulottuu urheilusta ja after workeista aina opintojen tukemiseen. Tämä osaltaan mahdollistaa sen, että jokainen kuntalainen voi löytää juuri itselleen sopivan tavan osallistua ja kokea yhteisöllisyyttä, vaikka biletapahtumat eivät enää olisikaan yhtä suuressa suosiossa.

Jotta tapahtumat pysyvät merkityksellisinä myös tulevaisuudessa, niitä on kehitettävä jatkuvasti ja rohkeasti. Perinteet ovat tärkeitä ja niiden arvoa tulee kunnioittaa, mutta on yhtä tärkeää tunnistaa, milloin jokin konsepti ei enää palvele kuntalaisia parhaalla mahdollisella tavalla. Uudistumalla ja kokeilemalla uutta varmistamme, että Turun KY:n tapahtumat säilyttävät vetovoimansa ja ajankohtaisuutensa.

Jäsenistön osallistaminen on tässä kehitystyössä keskeistä. Jatkossa esimerkiksi vastuullisuussuntielmassakin mainittu avoin palautekanava tai muut matalan kynnyksen palautteenantomahdollisuudet tuovat tapahtumien kehittämisen aidosti lähemmäs jäseniämme. Turun KY on olemassa kuntalaisiaan varten, ja juuri heidän näkemyksensä ovat avain siihen, että voimme jatkossakin tarjota elämyksiä, jotka innostavat, yhdistävät ja rakentavat yhteisöämme.

5. Millaisena näet Turun KY tulevaisuuden viiden vuoden päästä? Mitä kehityssuuntia ja muutoksia toivoisit yhdistyksessä tapahtuvan vuoteen 2030 mennessä, ja millä keinoilla näitä tavoitteita voitaisiin saavuttaa?

Vuonna 2030 Turun KY on elinvoimainen, yhteisöllinen ja vastuullinen opiskelijayhdistys, jossa jokainen jäsen tuntee kuuluvansa ja jossa alumnistatusta kannetaan ylpeydellä. Yhdistys yhdistää perinteet ja uudet ideat, ja sen toiminta perustuu pitkäjänteiseen kehittämiseen sekä kestävään vapaaehtoisuuteen.

Turun KY:lle on tuolloin laadittu uusi viisivuotisstrategia, ja vuosien 2024–2029 strategian aikana tehdyt kehitystoimet näkyvät konkreettisesti yhdistyksen toiminnassa. Vastuullisuussuunnitelman tavoitteet on saavutettu niin sosiaalisessa, ekologisessa kuin taloudellisessakin vastuullisuudessa. Yhdistys on ennakoiva ja uudistumiskykyinen, ja sen tapahtumat ja harrastusmahdollisuudet vastaavat monipuolisesti jäsenistön tarpeisiin. Vahva osallistumiseen kannustaminen ja matalan kynnyksen palautteenantomahdollisuudet tuovat päätöksenteon lähelle ja mahdollistavat kuntalaisten vaikuttamisen reaaliaikaisesti.

Edunvalvonta on myös säilyttänyt edistyksellisen tasonsa ja entistä näkyvämpi osa Turun KY:n toimintaa. Yhdistys pystyy tarjoamaan jäsenilleen konkreettista vaikuttamisen mahdollisuutta korkeakouluympäristössä ja laajemmin opiskelijoiden keskuudessa, ja sen edunvalvontatyö perustuu vahvaan jäsenosallistamiseen sekä ajankohtaiseen tietoon jäsenistön tarpeista.

Tulevaisuuden Turun KY rakentuu konkreettisilla teoilla, pitkäjänteisellä suunnittelulla ja avoimella keskustelukulttuurilla. Aktiivitoiminta on innostavaa ja kestävää, ja jokainen jäsen voi tuntea, että hänen panoksensa merkitsee. Yhdistys on paikka, jossa perinteet, innovaatio ja yhteisöllisyys kohtaavat ja jossa yhteisön kehittäminen on kaikkien vastuulla. On sekä nykyisten että tulevien hallitusten ja puheenjohtajien vastuulla varmistaa, että nämä tavoitteet toteutuvat ja että yhdistys pääsee yhteisiin päämääriin.

1. Minkälainen johtaja olet? Mitkä ovat vahvuutesi ja heikkoutesi puheenjohtajan roolia ajatellen? Entä mitkä ovat mielestäsi Turun KY:n

puheenjohtajan tärkeimmät tehtävät?

2. Mitkä koet Turun KY:n suurimpina vahvuuksina ja heikkouksina verrattuna muihin vastaaviin opiskelijajärjestöihin Suomessa?

Koen Turun KY:n suurimmaksi vahvuudeksi vahvan yhteisöllisyyden ja monipuolisuuden. Tämä näkyy laajana ja aktiivisena toimijakenttänä, jossa eri jaostot, toimijaryhmät ja projektit tarjoavat mahdollisuuksia monenlaiselle osaamiselle ja kiinnostukselle.

Kehityskohteena näkisin luottamushenkilöiden jaksamisen. Työmäärä on monilla sektoreilla suuri ja on viime vuosina myös kasvanut. Esimerkiksi kansainvälisen kandilinjan käynnistyminen on lisännyt merkittävästi kv-vastaavan ja pääsektorin työtaakkaa. Tällä hetkellä hallituslaisilla ei aina riitä aikaa kaikkien projektien toteuttamiseen, mikä voi johtaa siihen, että tietyt vastuut jäävät pienemmälle huomiolle.

3. Puheenjohtajana vastaat viime kädessä koko yhdistyksen toiminnasta, ja usein hallituksen ratkaisemattomat ongelmat lankeavat puheenjohtajan ongelmiksi. Tehtävä voi tuntua usein yksinäiseltä ja paineistetulta. Millainen päätöksentekijä olet? Mitkä aiemmat kokemuksesi tukevat sinua toimiessasi paineen alla, päätöksentekijänä?

Teen päätöksiä ensisijaisesti analyyttisesti ja rationaalisen harkinnan kautta, en niinkään tunteiden ohjaamana. Pyrin perehtymään taustatietoihin huolellisesti, sparrailemaan eri ihmisten kanssa ja hakemaan erilaisia näkökulmia ennen päätöksentekoa, jotta lopullinen ratkaisu perustuisi faktoihin eikä oletuksiin. 

Toimiessani Turun KY:n kansainvälisten asioiden vastaavana olen tehnyt päätöksiä itsenäisesti, usein myös paineen alla. Tehtävä on opettanut minulle vastuunkantoa ja kykyä tehdä vaikeitakin ratkaisuja, jotka koskettavat suurta joukkoa opiskelijoita. Myös aiemmissa puheenjohtajatehtävissäni olen tottunut työskentelemään stressin ja kiireen keskellä, säilyttäen kuitenkin rauhallisen ja ratkaisukeskeisen otteen.

4. Opiskelijatapahtumien profiili on murroksessa. Viime aikoina varsinkinmediasta ja muista opiskelijakaupungeista on kantautunut tieto bile- ja juhlatapahtumien suosion vähenemisestä. Millaisena näet tapahtumien roolin Turun KY:n yhteisön luomisessa? Miten Turun KY varmistaa jatkossakin tarjoavansa kuntalaisille heitä kiinnostavia elämyksiä?

Näen tapahtumien roolin erittäin keskeisenä Turun KY:n yhteisön rakentamisessa. Tapahtumat ovat yksi parhaista tavoista tutustua uusiin ihmisiin, löytää samanhenkisiä kavereita ja vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta. Ne ovat olennainen osa sitä, mikä tekee Turun KY:stä aidosti yhteisön, ei vain järjestön.

Jotta tapahtumat säilyttävät merkityksensä ja kiinnostavuutensa muuttuvassa opiskelijakulttuurissa, Turun KY:n tulisi kehittää palautekulttuuriaan. Tällä hetkellä toimijaryhmät saavat palautetta pääasiassa epävirallisia kanavia pitkin, usein vasta silloin kun jokin ei ole onnistunut. Systemaattisempi ja matalan kynnyksen palautekanava auttaisi keräämään rakentavaa palautetta myös onnistumisista ja uusista ideoista. Näin tapahtumat säilyttäisivät paikkansa TuKYn yhteisöllisyyden ytimenä myös tulevina vuosina.

5. Millaisena näet Turun KY tulevaisuuden viiden vuoden päästä? Mitä kehityssuuntia ja muutoksia toivoisit yhdistyksessä tapahtuvan vuoteen 2030 mennessä, ja millä keinoilla näitä tavoitteita voitaisiin saavuttaa?

Näen Turun KY:n tulevaisuuden positiivisessa valossa. Viiden vuoden päästä toivoisin yhdistyksen olevan entistäkin yhteisöllisempi ja sellainen paikka, jossa jäsenistö voi hyvin ja jokainen tuntee olonsa tervetulleeksi, turvalliseksi ja arvostetuksi.

Yksi keskeisimmistä kehityssuunnista mielestäni tulisi olla jäsenistön ja toimijoiden jaksamiseen panostaminen. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi työkuormien tasaisempaa jakamista, toimijoiden koulutuksen ja tuen lisäämistä sekä hyvinvointiin liittyvien käytäntöjen ja tapahtumien vahvistamista.

Lisäksi Turun KY:n tulisi panostaa entistä enemmän avoimeen ja matalan kynnyksen viestintään väärinkäytöksistä ja epäasiallisesta käytöksestä. Näihin tilanteisiin on tärkeää puuttua nopeasti ja johdonmukaisesti, ja jäsenistöä tulisi rohkaista ilmoittamaan havainnoistaan mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Häirintäyhdyshenkilötoiminta on tässä keskeisessä roolissa, ja sen jatkuva kehittäminen on tärkeää, jotta yhdistys voi tarjota jäsenilleen entistä turvallisemman ja avoimemman ympäristön.

Vuoteen 2030 mennessä toivoisin Turun KY:n olevan tunnettu paitsi vahvasta yhteisöstään ja laadukkaasta toiminnastaan, myös siitä, että se on edelläkävijä opiskelijahyvinvoinnin ja turvallisen toimintakulttuurin edistämisessä.

1. Varapuheenjohtajalla ei sinällään ole omaa tiimiä, jolle olisi selkeää delegoida tiettyjä tehtäviä. VPJ:n tulee siis pystyä hallitsemaan monia eri osa-alueita samanaikaisesti. Miten lähtisit lähestymään tehtävää, jossa sinulla ei ole aiempaa osaamista?

Jos kohtaisin tehtävän, jossa minulla ei ole aiempaa osaamista, lähestyisin sitä oppimisen ja yhteistyön kautta. Selvittäisin aluksi tarvittavat perustiedot ja kysyisin neuvoja asian tiimoilta kokeneilta henkilöiltä. Koska VPJ:llä ei ole omaa tiimiä, tekisin tiivistä yhteistyötä eri vastuuhenkilöiden kanssa ja hyödyntäisin heidän osaamistaan.

2. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja työskentelevät tiiviisti yhteistyössä. Millä keinoin ylläpitäisit tasaista työnjakoa pääsektorissa?

Ylläpitäisin työnjakoa panostamalla avoimeen viestintään ja luottamukseen. Olisin valmis myös joustamaan tarvittaessa ja pyrkisin täten tukemaan puheenjohtajaa kiireen keskellä.

3. Toimijaryhmämme ovat iso osa koulumme monipuolista tapahtumakulttuuria. Miten mahdollistaisit ensi vuonna yhä tiiviimmän ja selkeämmän yhteistyön Turun KY:n ja toimijaryhmien välillä?

Pyrkisin luomaan matalan kynnyksen yhtetydenpidon toimijaryhmien keskuuteen ja varmistaa täten, että toimijaryhmät saavat kaiken tarvitsemansa tuen. Jaostovuoteni perusteella tiedän jaostojen ja Turun KY:n välisen yhteistyön toimivan ja että haluaisin tämä vastaava yhteistyö toimisi myös toimijaryhmien suuntaan.

4. Kuluneena vuotena VPJ:n rooli hallituksen “Maisterivastaavana” on pantu alulle. Millä tavoin pyrkisit tukemaan maisteriopiskelijoiden integroitumista osaksi TuKYä?

Pyrkisin panostamaan maisteriopiskelijoiden integraatiossa etenkin alkuvaiheeseen, jotta he kokisivat itsensä alusta asti osaksi yhteisöä. Tavoitteena olisi, että myös jokainen maisteriopiskelija kokee itsensä tervetulleeksi TuKYn toimintaan.

1. Varapuheenjohtajalla ei sinällään ole omaa tiimiä, jolle olisi selkeää delegoida tiettyjä tehtäviä. VPJ:n tulee siis pystyä hallitsemaan monia eri osa-alueita samanaikaisesti. Miten lähtisit lähestymään tehtävää, jossa sinulla ei ole aiempaa osaamista?

Vaikka minulla ei henkilökohtaisesti olisikaan kokemusta näinkään laajasta tehtävästä, mutta toki oma innokkuus oppia on ratkaisevassa asemassa pestin vaatimien taitojen omaksumisessa. Kuitenkin myös NESU-TuKYn varapuheenjohtajan pesti on siinä mielessä samanlainen rooli kuin hallituksen varapuheenjohtaja, koska omaa varsinaista ”tehtävää” ei ole niin selkeästi kuin muissa pesteissä, mutta toisaalta verrattuna jaostovarapuheenjohtajan pestiin verrattuna hallituksen varapuheenjohtaja on kuitenkin huomattavasti laajempi kokonaisuus.

2. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja työskentelevät tiiviisti yhteistyössä. Millä keinoin ylläpitäisit tasaista työnjakoa pääsektorissa?

Ymmärrettävästi puheenjohtajan rooli on yksi työläimmistä pesteistä, mitä Turun KY:llä on tarjolla. Koen kuitenkin oman personaallisuuteni sopivan varapuheenjohtajan pestiin, koska teen mielelläni myös ylimääräisiä asioita, jotka saattaisivat olla myös oman pestin ulkopuolella. Toki on myös hyvä huomioida, että yleisesti ottaen varapuheenjohtajaa katsotaan puheenjohtajan ”oikeana kätenä”, joten myös koen, että varapuheenjohtajana on velvollisuus olla valmiina tekemään myös ylimääräisiä hommia, mikäli puheenjohtaja kokee oman työn liian kuormittavaksi.

3. Toimijaryhmämme ovat iso osa koulumme monipuolista tapahtumakulttuuria. Miten mahdollistaisit ensi vuonna yhä tiiviimmän ja selkeämmän yhteistyön Turun KY:n ja toimijaryhmien välillä?

Mielestäni viestintä on äärimmäisen keskeisessä roolissa. Koen itseni hyvin helposti lähestyttäväksi ihmiseksi, joka on keskeisimpiä pointteja avoimessa viestinnässä. Myös oma aktiivisuus on tärkeää, koska jollain toimijaryhmillä voi olla haastavampaa uskaltaa kysyä apua esimerkiksi TYYn toiminta-avustuksen hakemisen kanssa, mikäli esimerkiksi jokin uusi toimijaryhmä ei ole aiemmin hakenut kyseistä toiminta-avustusta. Pidän itse tärkeänä asiana, että toimijaryhmät saavat tukea myös Turun KY:ltä, koska toimijaryhmien takia Turun KY:n tapahtumantarjonta uniikki moneen muuhun opiskelijajärjestötöön  verrattuna, koska tapahtumien tarjonta on niin laajaa.

4. Kuluneena vuotena VPJ:n rooli hallituksen “Maisterivastaavana” on pantu alulle. Millä tavoin pyrkisit tukemaan maisteriopiskelijoiden integroitumista osaksi TuKYä?

Olen itse päässyt tutustumaan useampaan maisteriopiskelijaan NESUn kautta ja olen huomannut että lähes poikkeuksetta kaikki keihin olen päässyt tutustumaan käyvät päivätöissä. Tämän takia yksi hyvä malli on järjestää afterworkkejä, jotka ovat rentoja matalan kynnyksen tapahtumia. Myös mielestäni hyvä tapa kerätä tietoa, miten maisterit viihtyvät Turun KY:llä on esimerkiksi kysymällä aktiivisesti palautetta, jossa voisi olla myös mahdollisuus antaa anonyymisti palautetta. Myös tällöin varapuheenjohtajan on helpompi vaikuttaa maistereiden integroitumiseen, kun hänellä on parempi käsitys siitä, mitkä asiat onnistuvat hyvin ja mitä voitaisiin kehittää.

1. Varapuheenjohtajalla ei sinällään ole omaa tiimiä, jolle olisi selkeää delegoida tiettyjä tehtäviä. VPJ:n tulee siis pystyä hallitsemaan monia eri osa-alueita samanaikaisesti. Miten lähtisit lähestymään tehtävää, jossa sinulla ei ole aiempaa osaamista?

Lähtisin kontaktoimaan sellaisia henkilöitä, joilta mahdollisesti löytyy aiempaa kokemusta kyseisen projektin tiimoilta, ja pyrkisin saamaan heistä kaiken mahdollisen tiedon irti.

Mikäli projekti sattuisi olemaan jokin täysin uusi tai ennennäkemätön konsepti, en pelkää ottaa ”härkää sarvista” vaan lähtisin kehittämään asioita puhtaalta pöydältä. Tässäkin tapauksessa olisi varmasti viisasta konsultoida esimerkiksi edellisiä pestinhaltijoita, ja kysyä heidän mielipiteitään asioihin.

2. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja työskentelevät tiiviisti yhteistyössä. Millä keinoin ylläpitäisit tasaista työnjakoa pääsektorissa?

Mielestäni lähtökohta hyvälle työnjaolle on se, että kummatkin pestinhaltijat hoitavat omalta osaltaan pestiin kuuluvat hommat kunnolla ja sovituissa aikamääreissä. Kun pohja työnjaolle on kunnossa, pystytään kontrolloimaan paremmin mahdollisia yllätyksenä tulevia hommia.

Tiiviistä yhteistyötä tehdessä myös uskon omalta osalta huomaavani, mikäli PJ:n työmäärä kasvaa kohtuuttomaksi ja reagoimaan tilanteeseen, sekä myös toisaalta kertomaan, mikäli oma työmääräni tuntuu kohtuuttomalta.

3. Toimijaryhmämme ovat iso osa koulumme monipuolista tapahtumakulttuuria. Miten mahdollistaisit ensi vuonna yhä tiiviimmän ja selkeämmän yhteistyön Turun KY:n ja toimijaryhmien välillä?

Lähes kaikki toimijaryhmät pitävät ainakin jossain muodossa kokouksia, jossa päätetään kyseistä toimijaryhmää koskevista asioista. Mielestäni TuKYn hallituksen jäsenet voisivat vierailla vuoden mittaan eri toimijaryhmien kokouksissa, ja tällä tavoin tuoda kaikkia toimijaryhmiä tiiviimmäksi Turun KY:n kanssa.

Vastaavasti toimijaryhmille voitaisiin lähettää vaikkapa lyhyt tiivistelmä TuKYn hallituksen kokouksissa käsitellyistä asioista, jolloin myös he olisivat entistä paremmin kartalla siitä, mitä ympärillä tapahtuu.

4. Kuluneena vuotena VPJ:n rooli hallituksen “Maisterivastaavana” on pantu alulle. Millä tavoin pyrkisit tukemaan maisteriopiskelijoiden integroitumista osaksi TuKYä?

Maisteriopiskelijoiden integraatiota voisi mielestäni lisätä tarjoamalla heille samanlaiset mahdollisuudet esimerkiksi tapahtumien suhteen, kuin aloittaville kandiopiskelijoillekkin ja näin saattaa heidät sujuvasti TuKYn toiminnan piiriin.

Jotkut maisteriopiskelijat eivät kuitenkään välttämättä pysty osallistumaan kandiopiskelijoille tavanomaiseen toimintaan vaikkapa työkuvioista johtuen, joten heille voisi myös järjestää omaa, esimerkiksi alkuiltaan ajoitettuvaa ohjelmaa, johon työssäkäyvänkin maisteriopiskelijan olisi mielekästä osallistua.

1. Mikä on mielestäsi kuntamestarin tärkein tehtävä ja miksi?

Kuntamestarin tärkein tehtävä on ylläpitää koulumme mainetta jatkuvalla tilojen huolenpidolla sekä luoda tulevaisuutta TuKY:n kuntalaisille.
Jos omista tiloistamme ei pystytä pitämään huolta, miten kaupunkimme tilanomistajat voisivat luottaa siihen, että heidänkin tilansa pysyvät moitteettomassa kunnossa, kun TuKY pyytää niitä lainattavaksi esimerkiksi sillistä varten? Siksi on erityisen tärkeää pitää Parkin sisätilat siisteinä luuttuamalla lattiat puhtaiksi, sekä ulkotilat edustavina puhdistamalla katto vähintään kerran vuodessa ja keräämällä roskat maasta roskikseen.
Lisäksi kuntamestari tarmokkaalla ja periksiantamattomalla otteellaan vaikuttaa TuKY:n hallituksen kokouksissa erilaisiin kehitysideoihin ja strategian vaalimiseen, sekä pitää kiinni toimintasuunnitelman ja tulevien projektien toteutumisesta. Hänen tehtävänään, kuten muidenkin hallituslaisten, on vaikuttaa laittamalla kuntalaiset etusijalle.

2. Minkälaisena näet Parkin ja Montun merkityksen Turun KY:n toiminnassa, erityisesti tapahtumantarjonnan toteutumisen osalta? Mitä kehityksiä ja parannuksia tekisit tilojen palvelutarjontaan ensi vuoden aikana?

Parkki ja Monttu toimivat erinomaisina tapahtumien mahdollistajina koulumme kuudelle jaostolle, yhdelletoista ainejärjestölle sekä kahdelletoista harrastekerholle. Ilman koulumme tiloja ikimuistoisten tapahtumien järjestäminen olisi ankeaa toimijoille sekä lisäkustanteista meidän kuntalaisillemme. Opiskelijoiden välisten suhteiden vahvistaminen olisi puutteellista, jolloin elinikäisten ystävyyssuhteiden solmiminen ei tapahtuisi luonnollisesti. Siksi on tärkeää vaalia meille suotuja tiloja ja pitää niistä huolta.

Parkki ja Monttu täyttävät tehtävänsä, mutta niissä on myös kehittämisen varaa. Parkin vessat haisevat ja ulkotila ei ole houkutteleva. Mielestäni vessojen hajun poistaminen olisi ensiarvoisen tärkeää, ja ulkotilaan tulisi lisätä pihasohvia, joissa vierailijat voisivat ja haluaisivat viettää aikaa. Monttu taas tarvitsisi lisää aktiviteetteja, kuten pelihalleista tutun nyrkkeilykoneen ja/tai koripallopelin.

3. Kuntamestarina toimit Parkkiryhmän puheenjohtajana. Minkälainen esihenkilö olisit Parkkiryhmälle ja kuinka kehittäisit tai muuttaisit Parkkiryhmän toimintaa?

Mielestäni esihenkilön titteli ei ole itsestäänselvyys – se täytyy ansaita joka päivä. Ei riitä, että kerran viikossa osallistuu kokoukseen ja delegoi kaikki ikävät tehtävät alaisilleen. Olisin tehtävässäni vastuuta kantava enkä vaatisi tiimiläisiltäni mitään, mitä en itse olisi valmis tekemään. Vaatisin koko parkkitiimiltä, mukaan lukien itseni, että olisimme luotettavia vertaisia toisillemme.
Yhdessä me
a) mahdollistamme Parkin ja Bar Montun kukoistuksen sekä
b) ylläpidämme TuKY:n mainetta pitämällä hyvää huolta meille luotetuista tiloista.

Kehittäisin Parkkiryhmän toimintaa luomalla tiimistä yhteisön, jonka keskiössä on luottamus. Ilman sitä tiimi ei pysty kukoistamaan. Kun luottamus puuttuu, jää monet mainiot kehitysideat toteuttamatta, sillä ajatuksia ei uskalleta jakaa yhtä vapaasti. En lähtisi muutostoimiin heti alussa, vaan tutustuisin ensin syvemmin Parkkiryhmän toimintaan ja selvittäisin yhdessä tiimin kanssa, mitkä toimintatavat vaativat hiomista.

1. Mikä on mielestäsi kuntamestarin tärkein tehtävä ja miksi?

Kuntamestarin ehdottomasti tärkein tehtävä on mahdollistaa parkilla TuKY:n tapahtumien sujuva vastuullinen järjestäminen! Omat tilat tekevät tapahtumien järjestämisestä halvempaa ja helpompaa ja niihin tehdyt investoinnit hyödyttävät meitä niin nyt kuin tulevaisuudessakin. Kuntamestarin on hyvä myös olla taitava käsistään ja ymmärtää kiinteistöjen ylläpitämisen kokonaisuus, yksityiskohdat ja niihin liittyvät kustannukset.

2. Minkälaisena näet Parkin ja Montun merkityksen Turun KY:n toiminnassa, erityisesti tapahtumantarjonnan toteutumisen osalta? Mitä kehityksiä ja parannuksia tekisit tilojen palvelutarjontaan ensi vuoden aikana?

•  Parkin alakerrassa on monen mielestä tunkkainen ilma ja liian kuuma. Tähän ratkaisuksi on ilmastoinnin kehittäminen kuten ilmalämpöpumpun asentaminen.
• Siivousvälineiden parantamista uusien ämpäreiden ja rättien muodossa.

• Alakertaan kovaa käyttöä paremmin kestävät pöydät ja tuolit.
• Bar montun juomatarjonnan monipuolistaminen.
• Häkkivarastojen korjaus parkilla, jotta jaostojen omaisuus pysyy paremmin turvassa.
• Parkin miesten wc kaipaa keinoja joilla ehkäistään jatkossa kusen hajua. ilmanraikastin ja ohje ennen tapahtumia laittaa jäitä kusiaariin ehkäisevät epämiellyttävien aromien höyrystymistä. 
• Baaritiskille baarijakkaroita.

3. Kuntamestarina toimit Parkkiryhmän puheenjohtajana. Minkälainen esihenkilö olisit Parkkiryhmälle ja kuinka kehittäisit tai muuttaisit Parkkiryhmän toimintaa?

1. Mikä motivoi sinua hakemaan juuri koulutuspoliittiseksi vastaavaksi? Mitä koulutukseen liittyviä asioita haluaisit edistää toimiessasi kopona?

16-vuotiaasta lähtien olen ollut aktiivisesti mukana yhdistystoiminnassa ja erityisesti edunvalvonnassa. Nuorisovaltuustoaikanani olen edistänyt nuorten etua kaupungin päätöksenteossa ja oppinut edunvalvontatyön perusteita, sekä ottanut kantaa kuntatasolla mm. lukiolaisten lomakausiin ja koulujen lakkauttamiskysymyksiin. Koulutuspoliittisessa vaikuttamistyössä minua on motivoinut sekä käytännönläheisyys että vaikuttavuus jäsenistöön. Koulutuspolitiikka on meidän jokaisen arkea koskeva asia ja olen motivoitunut edistämään jokaisen kauppislaisen etua Turun KY:ssä ja TSE:llä. 

Omia tavoitteita ensi vuodelle ovat tenttikokemuksen parantaminen ja opiskelijapalautteen kehittäminen. Matemaattisten tenttien suorittaminen EXAM-tiloissa ei ole optimaalista. Piirtonäyttöjen asentaminen sekä kynän ja paperin salliminen parantaisivat opiskelijoiden tenttikokemusta. Lisäksi tenteistä tulisi aina saada sanallista palautetta arvioinnin yhteydessä oppimiskokemuksen ja oman osaamisen parantamiseksi. Meidän on myös painotettava opettajia ja professoreja valittaessa heidän pedagogisia valmiuksiaan, mikäli he osallistuvat aktiivisesti opetustyöhön. 

Haluan olla ajamassa etuamme rakentavasti ja diplomaattisesti. Uskon myös, että hyötyisimme tulevaisuudessa koulutuspoliittisella sektorilla yli hallituskausien kestävistä tavoitteista, jotka toisivat vaikuttamistyöhön tarvittavaa pitkäjänteisyyttä. 

2. Koulutuspoliittisen vastaavan tehtävä on edustaa Turun KY:n jäseniä sekä koulumme toimikunnissa että tapaamisissa koulumme johdon kanssa. Miten rohkaisisit kuntalaisia tuomaan esiin mielipiteitään koulutuksellisista asioista, jotta saisit mahdollisimman kattavan kuvan heidän näkemyksistään?

Koulutuspoliittisen vastaavan täytyy näyttäytyä jäsenistölleen matalalla kynnyksellä lähestyttäväksi ja näkyväksi henkilöksi, jonka myös uskotaan ajavan ja saamaan asioita aikaan. Vuosien kokemus nuorisovaltuustosta on opettanut pitämään nuorten ja opiskelijoiden puolia ja lobbaamaan ajatuksia päättäville tahoille. Uskon, että näitä oppeja pystyisin myös hyödyntämään Turun KY:n kopona. Turun KY:n asema TSE:ssä on hyvä, mutta sitä ei pidä ottaa itsestäänselvyytenä. Olemme näkyvä sekä vaikuttava elin yliopistolla ja tämän viestin korostaminen opiskelijoille motivoi avaamaan suunsa kokemistaan tai näkemistään epäkohdista. 

Palaute on tässä työssä ensisijaisen tärkeää, mutta sen kerääminen osoittautuu usein haastavaksi. Meidän on kyettävä näyttämään minkälaisia muutoksia jo aiemmin annetuilla palautteilla on saatu aikaan, jotta sen antaminen tuntuu motivoivalta ja merkitykselliseltä. Toivoisin opettajien viestivän opiskelijoille, miten kurssia on paranneltu palautteen perusteella viime kerrasta. Itse viestisin KYllupin tulosten perusteella aloitettua vaikuttamistyötä yliopistolla sekä palkitsisin tietenkin kyselyyn vastaajia! 

3. Ainejärjestöillä on omat koulutuspoliittiset vastaavansa, joiden vastuulla on koulutuspoliittinen edunvalvonta oman pääaineensa sisällä. Millä tavoin tekisit yhteistyötä AJ-kopojen kanssa ja miten tukisit heitä tehtävässään?

AJ-kopojen osalta avain heidän aktivointiinsa on mahdollisuus osallistua vaikuttaviin koulutuspoliittisiin tapaamisiin yhdessä kopon kanssa, jossa asioihin pääsee vaikuttamaan. Kopona haluan antaa AJ-kopoille tilaa oman pääaineensa edunvalvonnassa, mutta samalla tukea ja neuvoa heitä edunvalvonnan vaikuttavuudesta ja antaa vinkkejä työskentelyyn. 

AJ-kopoissa on siis potentiaalia ja uskon, että oikealla motivoinnilla ja mielekkäillä mahdollisuuksilla saisimme yhdessä parannettua opiskelijoidemme asiaa. Haluan olla rakentamassa hyvää yhteishenkeä kopojen kesken yhteisillä tilaisuuksilla ja tapahtumilla. Näissä pystymme jakamaan omia ajatuksiamme koulutuspolitiikan kehittämiseksi rennossa ympäristössä matalalla kynnyksellä. 

4. Koulutuspoliittinen vastaava toimii myös Edunvalvontajaoston hallituksen jäsenenä. Millaisena näet koulutuspoliittisen vastaavan roolin osana EVAa?

Edunvalvontajaosto ja kopo kulkevat luontevasti käsi kädessä edunvalvontatyössä. Näen itse, että kopo pystyy antamaan paljon EVA:lle ja EVA toisaalta antamaan paljon kopolle. Kuitenkin niin, että EVA:n johtamisessa ja arkisessa jaostotyössä kopo toimii rivijäsenen roolissa, ja jaoston johtaminen on sopon vastuulla. Kopo on kumminkin hyvä ja tärkeä lisä, kun keskustellaan erityisesti koulutuspolitiikan asioista. 

Kopolle edunvalvontajaosto on myös reitti kuunnella jäsenistöään. EVA:n tapahtumiin osallistumalla haluan kuunnella jäsenistön huolia ja toiveita sekä olla tukemassa ja neuvomassa opiskelijoita. EVA on myös hyvä alusta muodostaa yhteisiä tavoitteita tulevalle vuodelle edunvalvonnan osalta ja edistää esimerkiksi Terve Mieli -hanketta.

1. Kerro lyhyesti, mitä NESU-TuKY merkitsee sinulle?

Löysin NESU-TuKYstä itselleni uuden kodin, muutettuani Turkuun opiskelemaan. Olen luonut ja jakanut opiskeluaikani parhaimmat kokemukset yhdessä muiden nesulaisten kanssa. Puheenjohtajana pyrkisin yhteisöllistämään NESUa entistä enemmän ja huolehtimaan siitä, että jokaisella nesulaisella olisi mahdollisuus saada NESUn toiminnasta yhtä paljon irti kuin minä olen siitä saanut.

2. Millaisena näet itsesi jaoston johtajana?

Pyrkisin jaoston johtajana johtamaan NESUn toimintaa osallistaen ja kuunnellen nesulaisia, ylläpitäen perinteitä, mutta kuitenkin tarvittaessa uudistaen. Toimisin tehokkaasti, mutta samalla tarkasti. Johtaisin niin, että asiat saadaan hoidettua ajallaan ja huolellisesti sekä hyvällä fiiliksellä.

3. Millaisena näet NESU-TuKYn ensi vuonna niin tapahtumatuotannon kuin jaostotoiminnan näkökulmasta?

NESU-TuKYn tapahtumatuotannon kannalta haluaisin edistää yhteistyötä muiden ainejärjestöjen ja NESU kaupunkien kanssa entistä enemmän. Tapahtumien suunnittelussa ja kehittämisessä on myös olennaista kuunnella nesulaisten toiveita – heitä, jolle tapahtumia järjestetään.

1. Kerro lyhyesti, mitä NESU-TuKY merkitsee sinulle?

NESU-TuKY merkitsee minulle ennen kaikkea yhteisöllisyyttä. NESU-vuosi on antanut minulle unohtumattomia kokemuksia ja olen päässyt tutustumaan mitä mahtavimpiin ihmisiin. NESU:ssa olen saanut olla oma itseni ja löytänyt samanhenkisiä ystäviä rinnalleni. Siksi koenkin suurta paloa toimia ensi vuonna NESU-vastaavana ja varmistaa muillekin yhtä hauskoja hetkiä.

NESU:ssa yksi merkittävimpiä asioita on aktiivikulttuuri ja meiltä löytyykin Turusta hyvä joukko innokkaita sitsaajia. Ei siis tarvitse olla missään hallituksessa ollakseen osa NESU-perhettä! Toivonkin, että NESU-TuKYn aktiivikulttuuria vaalitaan ja se jatkaa kasvamistaan. Ei turhaan sanota, että NESU on ihmisen parasta aikaa!

2. Millaisena näet itsesi jaoston johtajana?

Jaoston johtajana haluan olla helposti lähestyttävä, järjestelmällinen sekä motivoiva. Puheenjohtajana yksi tehtävistäni on luoda jaostoon hyvä ja toimiva ilmapiiri, jotta kaikilla olisi ikimuistoinen vuosi edessä. Tämän toteutan huomioiden ja kuunnellen kaikkia sekä auttamalla heitä mahdollisissa ongelmatilanteissa. Haluan taata NESU-TuKYssä avoimen ilmapiirin ja sen, että kaikki uskaltavat tuoda mielipiteensä sekä ideansa esiin. Haluan tsempata jaostolaisiani panostamaan joka tapahtumaan ja tukemaan heidän jaksamista. Kun jaostotoiminta voi hyvin, niin voimme taata kuntalaisille unohtumattomia ja hauskoja sitsejä!

NESU-vastavaana kuuluisin myös NESU-järjestöjen puheenjohtajista koostuvaan verkostoon sekä tietenkin TuKYn hallitukseen. Toisin jaostolaisteni ideoita ja huolia esiin molemmille tahoille. Siksi haluaisinkin olla erityisen aktiivinen NESU-puheenjohtajien verkostossa ja ideoida siellä esimerkiksi uusia tapahtumakonsepteja. Olen myös innokas edustamaan NESU-TuKYä muun muassa maakokouksissa ja ulkkarisitseillä. Haluan myös kannustaa koko NESU-TuKYä, mutta erityisesti kaikkia kuntalaisia aktiiviseen ulkkarointiin!

3. Millaisena näet NESU-TuKYn ensi vuonna niin tapahtumatuotannon kuin jaostotoiminnan näkökulmasta?

Tänä vuonna NESU-TuKYn kalenteri oli täynnä, sillä tapahtumat jossa järjestämisvuoro vaihtelee vuosittain, olivat meidän vastuulla. Ensi vuonna tilanne on kuitenkin eri! Siksipä koen, että tulevana vuonna on aikaa ideoida erilaisia konsepteja yhdessä NESU-TuKYn uuden hallituksen kanssa. Toki jokavuotiset perinteet pidetään yllä, mutta tilaa on uusille tulokkaille. Uskon, että ensi vuonna olisi oiva tilaisuus syventää yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa, oli se sitten esimerkiksi TuKYn sisältä tai toisesta NESU-kaupungista.

Ensi vuoden yksi kohokohta on ehdottomasti se, kun NESU Conference saapuu syksyllä 2026 Turkuun. NESU-TuKYn vastuulla on järjestää tämän viikon aikana Nordic-sitsit, jotka pidetään englanniksi. Tämä tuo uutta energiaa tapahtumatuotantoon sekä myös jaostotoimintaan. Semma on mainio tapa tutustua muiden NESU-kaupunkien jäseniin sekä näyttää heille turkulaista sitsikulttuuria.

1. Mikä motivoi sinua hakemaan kulttuuri- ja perinnevastaavaksi?

Motivaationi kulttuuri- ja perinnevastaavan rooliin kumpuaa halustani vaikuttaa konkreettisesti siihen, että Turun KY:n opiskelijakulttuuri pysyy värikkäänä ja

yhteisöllisenä tulevaisuudessakin.

Uskon, että osana Turun KY:n hallitusta ja erityisesti kulttuurisektorin johtajana voin vaikuttaa aidosti siihen, millaiseksi yhteisömme kehittyy. Haluan olla rakentamassa kulttuuria, jossa yhdistyksemme vahvin puoli – yhteisöllisyys – välittyy kirkkaasti jokaiselle kuntalaiselle.

Haluan tuoda kulttuurisektoriin uusia ideoita ja ennen kaikkea matalakynnyksistä toimintaa, joka innostaa kuntalaisia luomaan ja kuluttamaan kulttuuria yhdessä. Tämä tarkoittaa uusien ideoiden tuomista mukaan perinteisiin – niin, että TuKYn kulttuuri pysyy elävänä ja innostavana kaikille.

2. Millaiseksi koet TuKYn kulttuurisektorin toiminnan tällä hetkellä ja miten sitä voisi kehittää?

Koen TuKYn kulttuurisektorin toiminnan saavutettavaksi ja eloisaksi. Kulttuurisektorin toiminta, kuten Speksi, vuosijuhlat, Kulttiksen järjestämät tapahtumat sekä kulttuuri- ja perinnevastaavan vastuutapahtumat tuovat iloa ja yhteisöllisyyttä kuntalaisten arkeen.

Näen kulttuurisektorin kehittämisen ytimessä sen, että TuKYn arvokkaita perinteitä vaalitaan, mutta samalla annetaan tilaa uusille visioille. Tärkeäksi koen myös, että kulttuurisektorin toiminta näkyy kuntalaisten arjessa, ei vain isojen tapahtumien lomassa.

Uskon, että ammentamalla ajatuksia Kulttiksen vuoden 2026 hallituksen kanssa, voimme keksiä uudenlaisia konsepteja ja tapoja kulttuurisektorin toiminnan kehittämiseksi. Kulttuuri- ja perinnevastaavan vastuulle jää johtaa Kulttista, ja jalostaa ideoita tarkoituksenmukaiseen suuntaan.

3. Kulttiksella on tärkeä rooli TuKYn tapahtumakentässä, joka on kuitenkin hyvin. laaja. Miten varmistat, että Kulttis erottuu jatkossakin selkeästi muista tapahtumanjärjestäjistä?

TuKYn laajasta tapahtumakentästä huolimatta uskon, että Kulttiksella on saumaa erottua muista toimijoista nimenomaan sen järjestämien tapahtumien avulla.

Kulttiksen järjestämät tapahtumat takaavat sen, että kuntalaisilla on mahdollisuus kuluttaa kulttuuria edullisesti ja matalalla kynnyksellä, ainutlaatuisin tavoin. Kulttiksen perinteisten tapahtumien lisäksi jaostolla on mahdollisuus luoda jotain TuKYssä ennennäkemätöntä puolivuosittain järjestettävien kulttuurielämysten kautta – näin Kulttis erottuu edukseen muista tapahtumanjärjestäjistä.

Lisäksi Kulttiksen tulee jatkaa aktiivista brändityötä erottaakseen itsensä muista toimijoista. Kulttiksen näkyvyyttä eri medioissa tulisi lisätä, ja viestinnän tulee edelleen olla laadukasta ja kaksikielistä. Varmistetaan, että Kulttis pysyy helposti lähestyttävänä ja saavutettavana toimijana.

1. Mitä vahvuuksia koet, että sinulla olisi liikuntavastaavana ja KY-Sportin puheenjohtajana? Entä mitä heikkouksia?

Koen, että vahvuuteni KY-Sportin puheenjohtajana ja liikuntavastaavana olisi käytännön kokemukseni jaostosta ja liikuntatoiminnan vetämisestä. Olen toiminut nyt vuoden KY-Sportin rahastonhoitajana. Lisäksi olen päässyt ohjaamaan liikuntaa töissäni sijaisopettajana ja uimaohjaajana. 

2. Millaisena näet KY-Sportin roolin osana Turun KY:n yhteisöä, ja miten vahvistaisit sitä?

Mielestäni KY-Sportin rooli on ylläpitää Turun kauppakorkeakoulun opiskelijaelämän liikunnallista ja urheilullista puolta. Mielestäni rooliimme kuuluu niin liikunnallisten tapahtumien kuten maanantaipelien ja parkin lenkkien järjestäminen, mutta myös liikunnallisten toimijoiden kuten KY-Jetsin, KY-Gunnersin ja TuKY golfin toiminnan tukeminen. 

3. Liikuntavastaavana puheenjohdat myös liikuntajaostoa KY-Sporttia. Miten edistäisit avoimuutta ja hyvää ilmapiiriä KY-Sportin sisällä?

Edistäisin avoimuutta ja hyvää ilmapiiriä KY-Sportin sisällä varmistamalla, ettei jaoston sisällä ole kynnyksiä kommunikaatiolle tai omille ajatuksille.

1. Mikä tekisi juuri sinusta hyvän vapaa-ajan vastaavan?

Olen opiskeluideni aloittamisesta lähtien kokenut palavaa kiinnostusta tapahtumatoimintaa kohtaan, ja kuluneen vuoden jälkeen liekki se edelleenkin on vain kasvamassa. Toimiessani Ulkoasiainjaoston varapuheenjohtana olen kerryttänyt itselleni paljon tietoa ja kokemusta tapahtumasektorista, sekä päässyt seuraamaan vapaa-ajan vastaavan oikeana kätenä tapahtumien anatomiaa konkreettisesti ja sitä mitä kyseisen pestin hoitaminen mallikkaasti TuKYn hallituksessa vaatii. Varapuheenjohtajan pesti onkin ollut hyvin monipuolinen ja olen päässyt viimeisen vuoden aikana oppimaan paljon uutta sekä auttamaan muita jaostolaisia jos he ovat apua tarvinneet. Koen saaneeni vähintään pintaraapaisun kaikista Ulkkiksen pesteistä, joka auttaa myös puheenjohtajana hallituspestien erilaisuuden ymmärtämisessä ja toiminnan organisoimisessa. Lisäksi vapaa-ajan vastaavana eteen tulee aina tilanteita, joita ei olisi ikinä voinut odottaa tapahtuvan. Tällaisissa tilanteissa tarvitaan ongelmaratkaisukykyä sekä mielikuvitusta, jotka koen omaksi vahvuudeksini.

2. Millaisena johtajana näet itsesi Ulkkiselle? Mitkä ominaisuudet koet vahvuuksinasi ja mitkä heikkouksinasi jaoston puheenjohtajana?

Koen suurimpieni vahvuuksien löytyvän ihmisten kanssa toimimisesta, koska olen aina ollut kiinnostunut ihmisistä sekä heidän hyvinvoinnistaan. Huomaan myös, että pystyn vaikuttamaan ihmisiin positiivisesti, ja ymmärtämään miten saada heistä eniten irti niin vuoden vaikeimmissa kuin helpoimmissakin vaiheissa. Olen myös vuosien varrella huomannut hoitavani asiat loppuun asti ja johtavani esimerkillä silloin kun tilanne sen vaatii. Suurin vahvuuteni on kuitenkin kiinnostuneisuus toiminnan kehittämisestä. Ulkkisvuoden aikana sattuu ja tapahtuu kaikenlaista ja pystyn toimimaan rauhallisesti myös paineistetuissa tilanteissa silloin kun tuntuu että tilanne ei helpota mitenkään. Suurimpana heikkoutenani koen aikatauluttamisen kiireisimpinä aikoina, mutta olen myös huomannut että siinä oppii paremmaksi ainoastaan harjoittelemalla. 

3. Ulkoasiainjaosto on vastuussa useista TuKYn suurimmista tapahtumista. Monilla tapahtumilla on pitkät perinteet ja ne usein toistavat jokseenkin samaa kaavaa. Millaisena näet mahdollisuudet uusille tapahtumakonsepteille niin jo valmiiksi täyden tapahtumakalenterin, jaostolaisten motivaation ja oman jaksamisesikin kannalta?  

Ulkkiksen tapahtumapaletti on elänyt paljonkin vuosien varrella, ja tietyt tapahtumat ovatkin saavuttaneet kuntalaisten keskuudessa vuoden odotetuimpien tapahtumien titteleitä. Jotta kuntalaisille pystytään tarjoamaan rahalle parhainta mahdollista vastinetta, on meidän Ulkoasiainjaostossa tutkittava omaa toimintaamme hyvinkin kriittisesti tapahtumajärjestämisen kannalta. Uusia tapahtumakonsepteja pohditaan aina, ja on tärkeää luoda kaikkiin jaostoihin ja koko TuKYyn kulttuuri, jossa halutaan nähdä toimintaa kehitettävän ja jossa ei pelättäisi epäonnistumista kokeillessa uutta. Otamme myös aina palautetta vastaan kuntalaisilta, ja kuuntelemme jatkuvasti heidän mielipiteitä tapahtumissamme ja niiden jälkeen. Tiettyjä tapahtumakonsepteja pitää tarkastella tulevan vuoden aikana tarkasti, sillä niinkuin teknologia, myös opiskelijoiden vaatimukset ja preferenssit muuttuvat ajan myötä ja menevät eteenpäin, jolloin on meidän tehtävä pysyä ajan tasalla. Kaikkein tärkeintä on myös ymmärtää, että paras lopputulos syntyy silloin kun järjestäjien oma motivaatio ja jaksaminen on korkeimmillaan, joten kehoa ja mieltä on myös pakko kuunnella. Silloin kun tapahtumat keräävät asiakkaita hyvän menon, eikä pelkästään niiden nimien vuoksi, on hallitus onnistunut tehtävässään. 

1. Suunnitelmallisuus ja vastuullisuus: Mitä sinulle tarkoittaa vastuullinen taloudenhoito? Kuinka vastuullisuus näkyy Turun KY:n taloudenhoidossa?

Suunnitelmallisuus ja vastuullisuus taloudenhoidossa on ennakointia, varautumista ja suunnittelua yllättävienkin tilanteiden varalle. Se on yhdistyksen talouden tasapainon turvaamista pitkällä aikavälillä. Oleellista on yhdistyksen kulurakenteen pitäminen järkevänä ja hallittuna. Tulojen osalta yhdistyksen täytyy löytää myös tulevaisuudessa kestävät ratkaisut toiminnan rahoittamiseksi. Toisin sanoen, yhdistyksen taloutta pitää hoitaa jäsenistön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla, turvaten toiminnan jatkuvuus pitkällä aikavälillä. Taloudenhoidon tulee olla läpinäkyvää ja siitä tulee viestiä avoimesti. Yhdistyksen taloudellisia päätöksiä ei saa tehdä hetken mielijohteesta tai muutenkaan hätiköiden. Budjetointi ja suunnittelu useiden vuosien päähän on keskeinen osa yhdistyksen taloudenhoitoa ja niin sen pitää olla myös tulevaisuudessa. Yllättävien tilanteiden, kuten vaikkapa Parkin vesivahingon tai tulipalon, varalle on myös varauduttava. Vastuullista ja kestävää taloudenhoitoa on myös pohtia investointien pitkäikäisyyttä: olisiko järkevää investoida kerran suurempi summa vai jatkuvasti pienempiä summia? Tämä esimerkiksi siinä tilanteessa, kun harkitaan Parkille laajempia päivityksiä.

2. Johtaminen ja reagointikyky: Aamukahvilla avatessasi Turun Sanomat luet otsikon, jossa yhdistyksen yksi taloudellisesti merkittävimmistä yhteistyökumppaneista on hakeutunut konkurssiin. Mitä ajattelet ja kuinka lähdet tilannetta purkamaan?

Pyrin pysymään rauhassa ja panikoimatta, vaikka tietysti kuvailtu hypoteettinen tilanne hieman sydämen tykytyksiä saattaakin aiheuttaa. Aluksi selvitän faktat eli miten, milloin ja millä tavalla yhteistyökumppanin konkurssi vaikuttaa yhdistyksemme toimintaan. Tilannearvion jälkeen huolehdin yhdistyksen jatkuvan toiminnan olevan taloudellisesti turvattu sekä mahdollista ennen lopullisen ratkaisun löytämistä. Näiden välittömien toimenpiteiden jälkeen keskustelisin aiheesta yhteistyökumppanin, taloustoimikunnan, yhdistyksen hallituksen ja työntekijöiden, etenkin myyntipäällikön ja talouspäällikön, kanssa ja pyrkisimme yhdessä löytämään uuden yhteistyökumppanin tai muun ratkaisun tilanteeseen.

3. Omistajaohjaus ja yhteistyö: Taloustoimikunnan Puheenjohtajana istuu  Monttu Ventures Oy:n ja TuKY Tapahtumat Oy:n hallituksessa. TuKY Tapahtumat Oy:ssä uusi liiketoiminta on vaatinut omistajalta aktiivisempaa otetta liiketoiminnan käynnistämisessä. Minkälaisena näet tulevaisuudessa omistajan ohjaavan roolin yhtiöiden toiminnassa?

Mielestäni omistajaohjauksessa on tärkeää osata tulkita erilaisia tilanteita ja määrittää sen pohjalta toimintatapa. Mikäli yhtiön toiminta on vakiintunutta ja omistajan intressien toteutuminen taattua, riittää omistajaohjauksessa valvova rooli. TuKY Tapahtumat Oy:n tilanteessa, kun on ollut paljon muutoksia yhtiössä ja sen harjoittamassa liiketoiminnassa niin on hyvä, että omistajaohjauksessa ollaan otettu aktiivisempaa otetta, jotta voidaan varmistua yhtiön toiminnan käynnistymisestä ja kehittymisestä. Tulevaisuudessa näen järkeväksi sen, että omistajan edustaja osallistuu aktiivisesti yhtiöiden hallitusten kokouksiin valvoen niiden toimintaa ja päätöksentekoa, tämä siksi, että voidaan varmistua ja pysyä perillä yhtiöiden toiminnasta. Omistajaohjaus ei saa kuitenkaan olla mikromanageroivaa, vaan molemminpuolinen läpinäkyvyys ja luottamus on keskiössä.

1. Millainen on mielestäsi Turun KY:n brändi ja miten kehittäisit sitä eteenpäin eri kanavissa?

Turun KYn brändi on ensisijaisesti olla eturivin opiskelijayhteisö. Tämä tarkoittaa, että Turun KY on lämmin ja osallistava yhteisö, joka tarjoaa mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa opiskelijaelämään, sekä sillan opiskelusta työelämään. ”Sinun, minun, meidän kaikkien”. Tärkeä osa Turun KYn brändia on myös olla vastuullinen edelläkävijä, joka pystyy muovautumaan muutoksiin. Tästä hyvä esimerkki on alkoholin roolin vähentäminen eri tapahtumissa. Brändiä lähtisin kehittämään eteenpäin ensisijaisesti sosiaalisen median eri kanavilla, koska alustana some on helpoiten lähestyttävä. Esimerkiksi Instagramin avulla Turun KYn brändin arvoja voidaan tuoda paremmin esiin isolle yleisölle.

2. Mikä on mielestäsi Turun KY:n tärkein viestintäkanava ja miten kehittäisit sitä eteenpäin?

Mielestäni Instagram on Turun KYn tärkein viestintäkanava. Kuten aikaisemmin jo totesin, niin Instagramin  ”matalan kynnyksen” luonteen avulla Turun KY pystyy tavoittamaan suuren yleisön päivittäin. Turun KYn Istagramia voisi kehittää luomalla uusia sisältökonsepteja. Esimerkiksi kuukausittainen ”mitä hallitus tekee”-reel.

3. Millaisena näet TuKYn somepresenssin? Miten sitä voisi kehittää tulevaisuudessa?

Tällä hetkellä Minä näen Turun KYn somepresenssin vahvana ja meidän arvojen mukaisena. Pidän tärkeänä, että presenssi pysyy samanlaisena ja viesti selkeänä. Somepresenssiä voisi kehittää laajentamalla eri kanaville. TikTok ei ole ollenkaan huono idea. Tähänkin pätee sama ajatus mikä Instagramissa, eli sisältö saadaan mahdollisimman suurelle yleisölle matalalla kynnyksellä.