Oman talon hankkiminen oli ylioppilaskuntalaisten haaveissa ja suunnitelmissa ylioppilaskunnan
perustamisesta lähtien 1950-luvulta. Vaikka korkeakoululta oli aikojen saatossa löytynyt erilaisia
tiloja ylioppilaskunnan käyttöön, on omaa rakennusta ja tiloja suunniteltu useaan eri kertaan.
Alun perin tarkoituksena oli myös opiskelija-asuntolan rakentaminen, mutta hankkeet kariutuivat
joko sopivien tilojen, tonttien tai rahan puutteeseen.
Vuonna 1954 perustettiin ensimmäistä kertaa talorahasto, jonka pohjakassaksi siirrettiin 5000
silloista markkaa. Ehdotuksena oli siirtää osuus kaikkien ylioppilaskunnan järjestämien tilaisuuksien
tuotoista rahastoon. Rahaston perustaminen ei kuitenkaan johtanut vielä talon hankintaan. 60-luvulla
inspehtori Unto Virtanen neuvotteli ylioppilaskunnalle mahdollisuuden hankkia Hämeenkadun alkupäästä,
vastavalmistuneesta asunto-osakeyhtiö Yliopistonrinteestä, 700 neliön tilat asuntolaa, harrastus- ja
kokoustiloja varten. Tilat jäivät kuitenkin ostamatta, sillä rahoitusta ei onnistuttu järjestämään.
Vuonna 1974 ylioppilaskunta osti Kerttulinkadulta toimistohuoneiston, jonne siirtyi silloisen taloustoimiston
henkilökunta.
Talon hankinta sai vihdoin ratkaisevan sysäyksen, kun ylioppilaskunnan 30-vuotisjuhlien yhteydessä,
vuonna 1980, kerättiin silloisen 100 000 markan alkupääoma oman kiinteistön ostoa varten. Sopivan talon
etsintä korkeakoulun lähistöltä aloitettiin jälleen, ja erityisesti oltiin kiinnostuneita Patrian- ja
Parkinkadun taloista. Vuoden 1984 keväällä myyntiin tuli sopiva 300 neliön talo, ja kaupat tehtiin
marraskuussa. Kauppahinnaksi tuli 440 000 markkaa ja talo nimettiin Parkiksi. Ennen talon käyttöönottoa
sitä vielä talkoovoimin kalustettiin ja remontoitiin perusteellisesti. Parkin hankinta olikin ylioppilaskunnan
siihen asti mittavin hanke.
Parkin vihkiäisiä vietettiin 2.10.1986, ja juhlia kunnioitti läsnäolollaan myös. rouva Tellervo Koivisto,
entinen ylioppilaskuntalainen. Myöhemmin syksyllä Parkin jatkoilla vierailivat Montussa soitetun keikan
jälkeen myös Andy McCoy ja Nasty Suicide, joista Andy kävi myös saunomassa.
Pienempiä ja vähän isompiakin remontteja on Parkilla tehty sen käyttöaikana lukuisia, ja käyttömukavuutta on
pyritty parantamaan aina mahdollisuuksien mukaan. Kuntalaisten rakkaudenosoitukset eli Parkin kova käyttöaste on
kuitenkin vaatinut veronsa. Jo 90-luvun lopulla alettiin pikkuhiljaa varautua täydelliseen remonttiin tai
jopa kokonaan uuden talon rakentamiseen.
Vastikään päätökseen saatettu Parkki-projekti sai alkunsa keväällä 2003 järjestetystä talousseminaarista,
johon osallistui ylioppilaskunnan vanhoja, nykyisiä ja tulevia toimijoita. Parkin kuntokartoituksen pohjalta
todettiin pintaremontti hyödyttömäksi ja suunnattiin katseet kohti uudisrakennusta. Hanketta vetämään
perustettiin 4.6.2003 parkkityöryhmä, johon valittiin puheenjohtajaksi Kaisa Valkama, sihteeriksi pääsihteeri
ja jäseniksi Johannes Raitio, Lotta Hassi, Hanna Pihkola ja Heikki Helen.
Parkkityöryhmä teetti syksyn aikana tarkemman kuntokartoituksen, jonka pohjalta edustajisto päätti
kokouksessaan 18.11.2003 uudisrakennuksen tekemisestä. Myös taloustoimikunta käsitteli asiaa kokouksessaan
4.11.2003, oli uudisrakennuksen kannalla ja asetti samaisessa kokouksessa projektille taloudelliset raamit.
Helmikuussa 2004 Parkki-työryhmä tapasi hankkeesta kiinnostuneita urakoitsijoita ja neuvottelujen perusteella
urakoitsijaksi valittiin Varpe Oy.
Rakennuslupahakemus jätettiin Turun kaupungin rakennusvalvonnalle toukokuussa 2004. Parkki-työryhmän
mielessä hohti ajatus muutamassa viikossa saatavasta rakennusluvasta ja pihaan kurvaavista purkutraktoreista.
Aivan niin ei kuitenkaan käynyt. Ylioppilaskunnan äänekkääseen seuraelämään tympääntyneet naapurit nakkelivat
kapuloita rattaisiin. Rakennuslupa irtosi vasta seitsemän kuukautta myöhemmin, sitkeän lobbauksen ja
työskentelyn seurauksena. Taistelunnälkäisimmät naapurit eivät tosin vieläkään hellittäneet ja niinpä
viimeisten kädenvääntöjen jälkeen, maaliskuussa 2005, vanha Parkki vihdoin purettiin ja huhtikuun alussa
aloitettiin rakennustyöt.
Parkin rakennusvaiheen aikana työryhmää täydennettiin, ja siihen liittyivät Tomi Virtanen, Mikko Koponen,
Niina Ahokas, Emma Ajosenpää, Rosa Cortez Monto, Suvi Tulokas ja Aleksi Seppo. Varainhankkijana projektissa
on huhtikuusta 2004 lähtien toiminut Valtteri Peltomäki.
Sitä myötä kun vanhan Parkin peltikatto muuttui avaraksi tähtitaivaaksi, piti vireälle toimijaryhmätoiminnalle
etsiä sijaiskoti. Etsintöjen jälkeen Vara-Parkki löytyi Arcanumin ja Educariumin välissä sijaitsevasta
kasarmialueen puurakennuksesta. Uuden Parkin rakennusajan aikaiset kokoukset kuluivatkin siten lattialankkujen
narinan säestäminä Turun yliopiston alueella. Legendaariset Parkin jatkot piti kuitenkin hyllyttää vuodeksi.
Lähtökohtana uuden Parkin rakentamisessa oli tilojen toimivuuden parantaminen. Suunnittelussa haluttiin ottaa
huomioon toimijaryhmien erilaiset tarpeet; bändit tarvitsevat harjoittelupaikan, Wiiniklubi ja Pintahiiva
puolestaan tilat viinin ja oluen valmistukselle, NESU taas toimivan sitsitilan. Tarpeiden kartoittamiseksi
järjestettiin syksyllä 2003 kaikille ylioppilaskuntalaisille avoin keskustelutilaisuus, jossa nousikin esiin
hyviä ideoita.
Uusi kotimme on siis tehty mittatilaustyönä juuri meidän tarpeisiin. Uuden Parkin tilat jakautuvat kolmeen
kerrokseen; alakerrassa on juhlahuoneisto, keskikerroksessa kokous- ja saunatilat ja kolmannessa kerroksessa
varastotiloja. Alakerta on pääosin maan alla, aivan kuten ennenkin. Alakerrassa on iso juhlatila
tupakkahuoneineen, tanssilattioineen ja oleskelualueineen. Alakertaa suunniteltaessa pidettiin silmällä tarpeet
sitsien suhteen; Parkilla voidaankin vastaisuudessa järjestää 80 hengen sitsit. Sitsien järjestämistä helpottaa
mm. alakerran tilava teollisuuskeittiö, joka mahdollistaa ruoan vaivattoman valmistamisen suurellekin porukalle.
KYSS:n aloitteesta alakerran juhlatilaan rakennettiin bändeille harjoittelupaikka, jota voidaan hyödyntää myös
pienimuotoisten konserttien järjestämiseen. Uuden Parkin alakertaa voidaan käyttää bileiden, konserttien ja
sitsien järjestämisen lisäksi myös isompana kokoustilana esimerkiksi suurimpien toimijaryhmien kevät- ja
syyskokouksissa tai ylioppilaskunnan erilaisten koulutusten järjestämiseen.
Uuden Parkin keskikerroksessa on kokoustiloja, toimistoja ylioppilaskuntamme yrityksille sekä reilun kokoiset
saunatilat. Saunatilojen yhteydessä on kokoushuone, johon voi jäädä viettämään aikaa saunomisen jälkeen.
Saunasta pääsee myös vilvoittelemaan takapihalle aukeavalle terassille. Kokous- ja saunatarjoiluja varten
yläkerrassa on myös pieni keittiö. Keskikerroksesta nousevat kierreportaat kolmanteen kerrokseen, jossa
on runsaasti säilytystilaa toimijaryhmien tavaroita varten.
Uutta Parkkia rakennettaessa haluttiin tehdä tilaa myös taiteelle. Avuksi saatiin Varsinais-Suomen
taidetoimikunta, joka toimi linkkinä taiteilijoihin. Juuri avattua Parkkia värittää useat taideteokset,
jotka ovat sijoiteltu kokoushuoneisiin sekä alakerran juhlahuoneistoon. Parkin julkisivua koristaa metallinen
ylioppilaskunnan logo.
Alusta asti, 1980-luvulta, Parkki on ollut ahkerassa käytössä: saunailtoja, kuntailtoja, Montun jatkoja,
kokouksia ja muita tilaisuuksia on pidetty lukuisia. Tarinat palavista ruohonleikkureista ja useista muista
sattumuksista ovat kiertäneet jäsenistön keskuudessa vuosia. Parkin 23-vuotisen historian aikana oma talo onkin
todettu ylioppilaskunnalle korvaamattoman tärkeäksi paikaksi.
Ylioppilaskuntamme uusi koti on valmis vastaanottamaan asukkaansa. Edellisen rakennuksen historiaan
kuuluivat Andy McCoy, alakerran saunan legendaarinen eliömaailma sekä runsas joukko unohtumattomia ja
unohdettuja jatkoja. Nyt ruvetaan luomaan tämän Parkin historiaa.
Teksti: Lotta Hassi
Lähde: Välitilinpäätös, Arto Jokelan kirjoittama ylioppilaskunnan historiikki