Hyvää maanantaita ja alkavaa viikkoa rakkaat kuntalaiset!
Uuden syksyn käynnistymisessä jokin on napannut meikäläisestä otteen ja uutta energiaa tuntuu virtaavan taas uudella tavalla hieman hitaan kesän jälkeen. Uskoisin koululla taas vallitsevan “hyvän pöhinän” ja sosiaalisen kanssakäymisen aiheuttavan tämän energiaboostin, ja toivon myös jokaisen teistä nauttivan syksyn tuomasta inspiraatiosta. Tämä blogiteksti ei kuitenkaan ole pelkälle syksyn fiilistelylle, vaan aion seuraavaksi avata hieman oman hallituspestini kuulumisia viime ajoilta.
Parkilla ja sitä kautta myös kuntamestarilla kesä on yllättävän aktiivista aikaa, sillä tilojen varausasteen laskiessa on hyvä työstää isompia projekteja. Tänä kesänä suurimpana hittinä piti olla uuden terassin rakennus, mutta valitsemamme urakoitsijan tehtyä meille täydet oharit, on projekti siirtymässä (jälleen…) vuodella eteenpäin. Yksityiskohtaisen terassitarinan jätän toiseen kertaan, mutta todettakoon että kesä meni muuten suunnitellusti. Uusimme Parkilla mm. koko talon valaistuksen, yläkerran huonekaluja, alakerran tekniikkaa, narnian äänentoiston ja jopa 3 ilmanvaihtokonetta.
Syksyllä Parkin tulevaisuuden suunnitelmista on laitettu isot pyörät pyörimään mm. maalämpöprojektissa sekä yläkerran uudelleenjärjestely-remontissa. Lisäksi kaupunki meinasi uudella asema-kaavalla kieltää talomme nykyisen käyttötarkoituksen, joten heidänkin suuntaan on saanut hieman taistella:D Mutta vaikka näistä projekteista ja uudistuksista on niin kiva puhua, vie eniten aikaa kuitenkin Parkkiryhmän kanssa pyöritettävä Parkin arki ja päivittäiset tilavaraukset. Näin lukukauden aikana Parkilla on tilavarauksia käytännössä joka päivä ja useimpina päivinä molemmat kerrokset ovat eri toimijoiden käytössä, joten ainakaan Parkin eteen tehty työ ei mene hukkaan!
Bar Montun puolella syksy on tarkoittanut jälleen isoja ja pieniä Monttu-tapahtumia joista kuntamestari on aina Bar Montun ravintolapäällikkönä loppujen lopulta vastuussa. Baarimestarimme Essi ja hänen baaritiiminsä mahdollistavat kuitenkin sen että olen vastuussa fyysisesti vain tapahtumatekniikasta ja tapahtumajärjestäjien auttamisesta siinä sivussa. Lisäksi pyrin osaltani pitämään hyvät välit koulun tilavastaavien suuntaan, ja kommunikoimaan ja neuvottelemaan avoimesti esimerkiksi vapun tapahtumassa pudonneiden kattopaneelien kohtalosta… Kaikenlaiset vauriot Montussa ovat aina todella ikäviä, joten muistuttaisin kaikkia kunnoittamaan mahdollisuuttamme juhlia koulumme tiloissa!
Sellaisia kuulumisia tällä kertaa! Itse aion nyt keskittyä käyttämään kaiken syysenergian yhdistyksen ja koulumenestykseni hyväksi, ennen kuin se loppuu. (“Käyttäkäämme rahat ennen kuin ne loppuvat” -Taloustoimikunnan puheenjohtaja 2024, alkup. ei tiedossa)
Hallitusvuosi lähenee loppuaan ja se oli sitten siinä. Moni on kysynyt, millainen fiilis on nyt. Vastaan miltei aina, että haikea mutta onnellinen. Haikea siksi, että kahden vuoden aikana olen päässyt tutustumaan mielettömiin tekijöihin, upeisiin ihmisiin ja saanut elinikäisiä ystäviä. Tärkein henkilö, jonka olen oppinut tuntemaan paremmin kuin koskaan ennen on kuitenkin ollut Minä. Tämä onkin se syy miksi olen nyt onnellinen. Tästä saan kiittää Minua. Kiitos, että lähdin mukaan aktiivitoimintaan, vaikka pelotti.
Minä olen luotettava ja välittävä johtaja. Minulla on heikkouteni, mutta haluan aktiivisesti tiedostaa ne, jotta pääsen kehittämään itsestäni parempaa ihmistä. Miksi? Helppo vastaus tähän on: jotta arkipäiväinen elämäni olisi itselleni miellyttävämpää. Kun tunnen itseni ja reaktioni, tulen paremmin toimeen ihmisten kanssa ja osaan mukautua erilaisiin tilanteisiin. Tällöin erilaiset tilanteet stressaavat vähemmän ja nopeiden päätösten tekeminen helpottuu. Näin pystyn myös paremmin tukemaan läheisimpiäni, kun heillä on rankkaa. Saan sosiaalisista tilanteista voimaa ja minusta on ihanaa keskustella ihmisten kanssa ja kuulla heidän tarinoitaan. Tämä on valitettavasti jäänyt taka-alalle hallitusvuosien ajan, sillä olen keskittynyt kehittämään itseäni organisoijana sekä johtajana ja osaajana. Nyt olen kuitenkin tässä kaikessa vahvempi kuin vielä vuosi sitten, saati kaksi vuotta sitten. Välillä pitää laittaa happinaamari ensin omille kasvoille, ja sitten vasta kaverille.
Alkuvuonna minulla oli paljon ideoita ja näkemystä siihen, millainen Turun KY:n puheenjohtaja minusta tulisi. En tekisi edeltäjieni virheitä ja lisäisin avoimuutta sekä toiminnan selkeyttä valovuosilla eteenpäin. Toisin kävi. Alkuun asioihin perehtymisessä meni aikaa. Tuli tutustua omaan hallitukseen, jotta tietää miten heitä johtaa. Pakolliset menot alkoivat lisääntyä erilaisten kokousten, suunnitteluiden ja suhteitten ylläpidon muodossa. Piti lukea esityslistoja liitteineen, kirjoittaa erilaisia blogeja ja mielipiteitä, vastata kyselyihin eri kanavissa. Yhtäkkiä oli toukokuu. Tämä kaikki johti siihen, että en päässyt yhtä suurella energialla olemaan se versio itsestäni, mitä esimerkiksi pupuvuonna olen ollut. Uskoisin, että monet tulevat kokemaan tällaisen siirtyessään opiskeluista työelämään. Olen kiitollinen, että vuoden aikana on oppinut paljon nimenomaan tästä aikatauluttamisesta ja eri elämän osa-alueiden välillä tasapainottelusta.
Vuosi on monella tapaa ollut rankka, mutta sitäkin opettavaisempi. Se klisee, mitä kaikki vanhat hokevat, että ”En kadu hetkeäkään mukaan heittäytymistä”, pitää kyllä paikkaansa. Mikäli saisin palata vuoden alkuun, kehottaisin itseäni hengittämään syvään ja uskomaan itseeni heti alusta alkaen. Kun suunnittelee rauhassa ja aikatauluttaa kaiken, niin asiat hoituvat kyllä. Tämän lisäksi, älä ikinä unohda ystäviäsi ja sitä, mikä tekee Sinusta onnellisen. Kiire ja monien lankojen käsissä pitäminen on tehnyt minusta vahvemman. (Lisäksi haluaisin palata pupuvuoteen ja sanoa että ”tee ne peruskurssit”, mutta kaikkea ei taida saada.)
Tämä opetus ei koske pelkästään minun vuottani Turun KY:n puheenjohtajana, vaan näen sen helposti verrannollisena kaikkiin opettavaisiin vuosiin. Aina kaikkea ei voi saavuttaa yhtäaikaisesti, mutta pitää olla ylpeä niistä asioista, joissa kehittyy ja mitä kullakin hetkellä pystyy parantamaan. Minä tiedän, että hallitukseni, työntekijät ja monet muut aktiivit tekivät hullun työn vuoden aikana. Osa niistä jää ohjaamaan toimintaamme. Parhaiten kaikessa auttavatkin muut ihmiset.
Täydellisen jaksamisen viikko muodostuu siitä, kun pääsee puhumaan sekä töihin liittyvistä asioista, että jostain aivan muusta. Asioilla on tapana kasvaa kohtuuttoman suuriksi, mikäli niistä ei puhuta. Kommunikaation tärkeyttä kaikessa ei voi korostaa tarpeeksi. Itse en olisi vuodestani selvinnyt ilman läheisiäni. Mekin vasta harjoittelemme suunnittelua, järjestämistä, organisointia ja johtamista. Osa tekee sen opiskeluaikanaan, toiset juuri työuransa alussa ja loput joskus myöhemmin. Mikään näistä vaihtoehdoista ei ole toistaan parempi, mutta suosittelen kaikille vahvasti jossain kohtaa heittäytymistä alueelle, jossa itsellään ei ole osaamisensa rajallisuuden vuoksi mukava olo. Elämä opettaa.
Mene ja tee niitä asioita, jotka tekevät Sinut onnelliseksi. Opettele tuntemaan omat heikkoutesi, jotta pystyt joko elämään niiden kanssa tai kasvamaan niistä pois. Tee niitä asioita, jotka ovat saavat Sinut hymyilemään. Sinun ei tarvitse elää massan mukana vaan voit muokata oman elämäsi sen mukaiseksi, miltä Sinusta tuntuu. Työelämässä menestyjiä ovat ne, jotka uskaltavat tuoda omat mielipiteensä esille ja tehdä niitä asioita, jotka heitä kiinnostavat. Oma intohimo asialle ei toki tarkoita sitä, ettei muiden mielipiteitä tarvitse kuunnella. Arvostamalla kaikkien intohimoja erilaisiin asioihin, maailma olisi ja tulee olemaan aika erilainen paikka.
Heittäydyin mukavuusalueeni ulkopuolelle ja nyt osaan sanoa mitä olisin tehnyt toisin. Tämä on merkki kehityksestä ja kasvusta. Ilman tällaista tunnetta, koko vuosi olisi ollut turha. Olen yhä se sama ihminen kuin pupuvuonna tai ensimmäisenä koulupäivänäni ala-asteella Nalle Puh -paita päällä. Nykyään vain hieman itsevarmempana, osaavampana ja viisaampana. Suosittelen.
Paula Peltomaa
Hallituksen eläköityvä puheenjohtaja
Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry pitää yhdistyksen ylimääräisen kokouksen tiistaina 11.10.2016 klo 16:00 luentosalissa 14. Yhdistyksen ylintä päätösvaltaa käyttävät yhdistyksen kokoukset, jossa äänivaltaisia ovat kaikki yhdistyksen jäsenet.
Kokouksessa käsitellään huomionosoitukset sekä OP-Private varainhoitosopimuksen irtisanominen ja varojen realisointi salkun uudelleenjärjestelyä varten.
Alla kokouksen esityslista. Lisätietoja voi kysellä osoitteesta: puheenjohtaja@tuky.fi
Joulupöydän ruoat ovat unohtuneet jo, samoin kuin uutena vuotena juodut skumpat. TuKY-toiminnan kannalta viime vuodesta päällimmäisenä mieleen ovat jääneet ystävät. Ne ystävät, joista tuli mielettömän tärkeitä vuoden aikana, ja joille vielä nykyäänkin pystyy kertomaan aivan kaiken. Mielessä ovat myös ne ystävät, joita ei nähnyt läheskään niin usein kuin olisi halunnut nähdä. 2015 oli muistoineen takana ja 2016 haasteineen edessä. Joululoma tuli tarpeeseen.
Joululomalla itse sain energiaa uuden vuoden aloittamiseen ja pitkään kaivattua etäisyyttä asioihin. To do -listani sai uutta puhtia “Nesumuijamme” Iinan jakamasta Helsingin Sanomien artikkelista to do -listojen toimivuudesta (HS 1.12.2015). Pohdin listaani tarkemmin, minkä seurauksena kammottavalta tuntuneet ja suuret projektit pienenivät muotoon “Laita viestiä Lapille”, “Lähetä infomaili hallitukselle tulevista päivämääristä” ja “Muista soittaa Iskälle”. Seuraavaksi sijoitin tehtävät kalenteriini, joten ne oli tehtävä juuri tiettynä ajankohtana eikä tällainen laiskiainenkaan pystynyt luistamaan niistä. Mitä tästä kaikesta seurasi?
Olen nyt tammikuun kymmenenteen päivään mennessä tehnyt kaikki tammikuulle ajallisesti budjetoidut asiat, olen jutellut jo joulukuussa paljon enemmän niiden ystävieni kanssa, keitä haluaisin nähdä enemmän sekä olen alkuvuoden aikana treenannut enemmän kuin koko joulukuussa. Syksyltä sain viime vuoden syksyyn verrattuna yli puolet enemmän noppia. To do -lista ei vähene tekemällä vaan sinne kyllä ilmestyy uusia asioita, on vain itse pidettävä huolta omasta jaksamisesta. Energiaa itselläni on paljon enemmän ja tuntuu siltä, kuin pystyisin katsomaan tehtävälistaani hieman ulkopuolisesti, joten kaikesta ei tarvitse alkaa stressaamaan. Tekemättömien asioiden pohtiminen stressaa ja kuormittaa paljon enemmän kuin niiden tekemisen aloittaminen.
Helpommin sanottu kuin tehty? Totta, mutta päätä ettei “procrastination” ole osa sanavarastoasi keväällä. Älä aloita treenaamista juoksemalla maratonia vaan aloita ensimmäisellä kilometrillä iltalenkillä. Ikuinen optimisti sisälläni hymyilee onnellisena voittajana, kun taas sisäinen laiskiaiseni joutuu vain tyytymään hyvän häviäjän paikkaan.
Haastan jokaisen blogin lukeneen olemaan luovuttamatta ja tarttumaan härkää sarvista, oli kyseessä sitten y-kurssin suorittaminen, hallitusvuosi, treenitavoite tai mikä ikinä mieltäsi painaakaan!
Syksy alkaa pupujen osalta suurella informaatiotulvalla, minkä vuoksi kaikkea on mahdotonta muistaa. Aktiivinen pupu ottaa selvää eri asioista ja käy useissa tapahtumissa, mutta vasta keväällä ellei jo loppusyksystä alkaa hahmottua tarkemmin juuri itseä kiinnostavien tahojen toiminta.
Turun KY:n tärkein tehtävä, opiskelijoiden edunvalvonta, jää opiskelijan arkielämässä ehkä bileitä hieman etäisemmäksi. Edunvalvonta ei suinkaan ole vain Edunvalvontajaoston tai hallituksen tehtävä, vaikka niidenkin kautta yhteyksiä henkilökuntaan ylläpidetään ja vaikuttamista harrastetaan. Valitettavan usein kuulee rusakoiden keskuudessa puhuttavan, että mikäli ei ole jo pupuvuonna hypännyt mukaan meininkeihin, kynnys myöhemmin lähteä mukaan kasvaa turhan suureksi. Vaikka tässä suhteessa more is more ja aikainen lintu madon nappaa, ei toimintaan mukaan lähteminen ole myöhäistä vielä neljännen vuoden rusakkonakaan.
Viikoittain erilaiset valmistelevat työryhmät sekä eri edustajat kokoontuvat suunnittelemaan yhdessä, miten saisimme parannettua meidän kouluamme. Jokaisessa ryhmässä on opiskelijaedustajia, jotka pääsevät kertomaan opiskelijoiden mielipiteen esimerkiksi tieto- ja viestintäteknologian käytöstä opetuksessa tai tenttiakvaariosta.
Miten päästä mukaan vaikuttamaan ja kertomaan omista ajatuksista laajemmassa porukassa? Oma edunvalvontaurani alkoi pupusyksynä lähtemällä edustajistovaaleihin ehdolle. Alkuun jännitti etten tiennyt mistään mitään ja olisin pihalla kuin lumiukko, mutta päätin luottaa omaan kiinnostukseeni ja rennolta tuntuneeseen porukkaan. Koulutuksien jälkeen sain uskallusta osallistua keskusteluun omalla ”pupunäkökulmallani”, joka usein olikin kaivattu uudenlainen näkökulma.
Edaattorina (tietyn porukan edustaja TYYn edustajistossa) toimiminen jätti pienen kipinän edunvalvontaan ja päädyin hakemaan Turun KY:n hallituksen kopoksi, sillä halusin päästä hyödyntämään jo keräämääni osaamista edunvalvonnasta. Omasta mielestäni onnistumme parhaiten, mitä laajempi vuosikurssien ja mielipiteiden kirjo hakee vaikuttamaan, oli se sitten EVAan, edustajistoon tai mihin tahansa. Samoista lähtökohdista koululaisiamme on ponnahtanut ylioppilaskunnan hallitukseen, Suomen ylioppilaskuntienliittoon, Suomen Ekonomeihin ja eduskuntaan kansallisen tason vaikuttajiksi.
