mennessä admin | loka 27, 2015 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Osana Suomen hallituksen koulutuksen sopeutussuunnitelmia, myös Turun yliopiston tulee sopeuttaa talouttaan. Rehtoristo on alusta asti sanonut, että sopeutusta ei tulla tekemään irtisanomisten kautta. Eikä sopeutusten myötä opetuksen tai tutkimuksen laatu saa vaarantua. Tämä tarkoittaa käytännössä hallinnon rakenteiden uudistamista ja uudelleenjärjestelyä.
Perjantaina 18.9. rehtoristo ja yliopiston hallitus esittelivät sopeutussuunnitelmansa Turun yliopiston toiminnan sopeuttamiseksi uuteen rahoitustilanteeseen. Suunnitelman kohdista kenties kriittisin kauppakorkeakoululaisten kannalta on selvitys kielten opetuksen keskittämisen mahdollisista hyödyistä. Käytännössä tämä tarkoittaa selvitystä siitä, siirrettäisiinkö kielten opetusta pois kauppakorkeakoululta yliopiston kielikeskukseen.
Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun tätä vaihtoehtoa pohditaan. Näin on tehty ainakin yliopistojen yhdistymisen aikaan. Silloin selvitystyössä päädyttiin siihen, että kielten yksikkö on järkevää säilyttää kauppakorkeakoululla, jotta opiskelijoille voidaan taata laadukas ja työelämän kannalta välttämätön kielten opetus. Tällöin myös tehtiin asiasta kirjaus yliopistojen yhdistymissopimukseen, jonka mukaan kielten yksikön tulee säilyä kauppakorkeakoululla. Jostain syystä nyt yliopiston johto kokee, ettei tämä ole enää tarpeellista.
On vaikea ymmärtää minkälaisia hyötyjä mahdollinen keskittäminen toisi yliopistolle ja opiskelijoille. Kielten yksikkömme hallinnollisen henkilökunnan määrä on varsin minimaalinen, eikä näin siis aiheuta juurikaan kustannuksia. Mikäli rehtori aikoo pitää kiinni linjauksestaan, että opetuksen laatu ei kärsi, ei säästöjä voida saavuttaa opetushenkilökunnan vähentämisen kautta. Käytännössä keskittäminen tarkoittaisi, että kauppakorkeakoulun opetusresurssit siirrettäisiin kauemmas opiskelijoista, ja sen olisi vaikeampi erikoistua antamaan kauppakorkeakoululaisille räätälöityä liikeviestinnän opetusta. Kauppatieteissä on poikkeuksellisen paljon kieltenopetusta niin kandidaatin kuin maisterinkin tutkinnossa, siksi olisi tärkeää, että kielten opetus ja opettajat olisivat esteettömästi läsnä kauppakorkeakoululla.
Kansallisesti mitattuna Turun kauppakorkeakoulussa opiskelijat suorittavat eniten kielten opintoja kauppatieteellisellä alalla. Tämä koetaan niin opiskelijoiden ja valmistuneiden kuin henkilökunnankin keskuudessa kriittiseksi tekijäksi opiskelijoiden työllistymistä ajatellen. Kauppatieteet alana on todella kansainvälinen ja myös työelämä vaatii kansainvälisiä valmiuksia suomalaisilta valmistuneilta. Olisi ensiarvoisen tärkeää, että yksi niistä asioista, joka selvästi profiloi Turun kauppakorkeakoulua suomalaisella kauppatieteellisellä kentällä, säilyisi. Turun yliopistokin on toistuvasti vaatinut tiedekunnilta ja kauppakorkekaoululta profiloitumista omilla aloillaan, huomattava kielten opetus on nimenomaan juuri sitä.
On totta, että joissakin vähemmän opiskeltavien kielten ryhmissä, kuten ranskan ja saksan, C-tason ryhmissä on melko vähän opiskelijoita verrattuna niiden kapasiteettiin. Emme kuitenkaan ymmärrä miksi nämä kielet pitäisi siirtää pois kauppakorkeakoululta. Olisi varmasti paljon tehokkaampaa tarkastella uudestaan kurssien sisältöjä ja aktiivisemmin kehittää niitä kauppatieteiden lähtökohdista. Opiskelijat hyötyvät huomattavasti nimenomaan siitä, että heille on tarjolla myös haastavampia kursseja, jotka keskittyvät nimenomaan opiskelijoiden omaan alaan ja opettajat kykenevät erikoistumaan tiettyyn alaan, usean sijasta
Tehokkuuden lisäämiseksi kurssisisältöjä voidaan päivittää paremmin vastaamaan työelämän tarpeita ja tarpeen mukaan yhdistellä kursseja, jos niissä huomataan päällekkäisyyksiä. Yhteistyössä ainejärjestöjen ja laitoksen kanssa voidaan myös markkinoida peruskurssien jälkeisiä kielten kursseja aktiivisemmin opiskelijoille sekä tarkentaa kurssien osaamistavoitteita.
Kielten yksikön säilyttäminen kauppakorkeakoululla on äärimmäisen tärkeää myös siksi, että kielten opetus on vahvasti kontaktiopetusta. Kauppakorkeakoulun kielten yksikössä on ollut todella välitön keskusteluyhteys opettajien ja opiskelijoiden välillä ja kielten opettajat saavatkin toistuvasti parasta palautetta opiskelijoilta hyvästä opetuksesta, koulutuksen kehittämisestä ja vuoropuhelusta opiskelijoiden kanssa. Kielten yksikön potentiaalinen siirtäminen asettaisi haasteita myös poikkitieteellisille kursseille (esim. KV35/SA18 Strategien der Internationalisierung) kauppakorkeakoulussa. Kielten yksikkö järjestää kursseja yhteistyössä muiden laitosten kanssa, yhdistäen näin kielen ja kulttuurin opetusta liiketoimintaosaamiseen. Kurssien lisäksi kauppakorkeakoululla on suosittuja opintokokonaisuuksia joihin sisältyy huomattava määrä kielten yksikön tarjoamaa opetusta, esimerkiksi Kansainvälisen liikeviestinnän -opintokokonaisuus, joka yhdistää kielten, markkinoinnin sekä kansainvälisen liiketoiminnan kursseja.
Turun kauppatieteiden ylioppilaat ja me allekirjoittaneet hallinnon opiskelijaedustajat emme näe, että keskittämisellä saavutettaisiin merkittäviä hyötyjä. Todennäköisimpänä lopputuloksena olisi kauppakorkeakoululaisten kielten opetuksen ja sitä kautta osaamisen selvä heikentyminen. On kuitenkin totta, että kielten opetusta tulee kehittää koko yliopistolla ja myös kauppakorkeakoululla, mutta se tulee tehdä laatu edellä ja alakohtaiset erikoispiirteet huomioiden.
Hallinnon opiskelijaedustajat:
Ann-Sofie Leimu – Kauppakorkeakoulun johtokunta
Olli Tehikari – Kauppakorkeakoulun johtokunta
Henna Lunkka – Kauppakorkeakoulun johtokunta
Jussi Heikkonen – Yliopistokollegio
Paula Peltomaa – Turun kauppakorkeakoulun hallopedkoordinaattori
Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry:n puolesta
puheenjohtaja Laura Vähäsaari
mennessä admin | huhti 12, 2015 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
UNIFI teetti suomalaisten yliopistojen asiantuntijaryhmillä rakenteellisen kehittämisen hankeraportit, joiden tavoitteena on pohtia suomalaisen yliopistolaitoksen kehittämistä. Maaliskuun lopulla julkaistut raportit ovat nyt käsittelyssä yliopistoissa.
Raportit koskevat luonnontieteiden, vieraiden kielten ja kulttuurien sekä lääke-, kauppa- ja yhteiskuntatieteiden aloja. Suomalaisyliopistojen rehtorit kokoontuvat toukokuussa keskustelemaan työryhmien raporteissa tekemistä ehdotuksista. Ennen tätä kokousta kukin yliopisto käsittelee raportteja.
Turun yliopistossa raporteista keskustellaan viidessä eri keskustelutilaisuudessa huhtikuun aikana. Tilaisuuksiin pyritään saamaan koolle ainakin rehtoraatti, tiedekunnan akateeminen sekä suunnittelun ja opintopalveluiden johto, laitosjohtajat sekä henkilöstöjärjestöjen edustajat.
Kierroksen avasi kauppatieteiden keskustelu keskiviikkona 8.4. Keskustelua alustivat ja vetivät rehtori Kalervo Väänänen ja kauppakorkeakoulun dekaani Markus Granlund, joka edusti Turun yliopistoa kauppatieteiden raportin laatineessa asiantuntijatyöryhmässä.
Granlund nosti tilaisuudessa esille asioita, jotka puhuttivat suomalaisia kauppatieteellisiä yliopistoyksiköitä eniten työryhmässä.
‒ Suomessa on yksitoista kauppatieteellistä yliopistoyksikköä, joilla on lisäksi viisi filiaalia. Yhteensä toimintaa on kuudellatoista eri paikkakunnalla. Työryhmän tehtävänä ei ollut ehdottaa vähennyksiä tai yhdistämisiä, mutta keskustelimme paljon siitä, miten esimerkiksi opetuksessa yhteistyötä voitaisiin lisätä esimerkiksi monimuoto-opetusta kehittämällä, Granlund sanoo.
Raportti käsittelee myös mahdollisuutta siirtyä niin sanottuun aitoon 3 + 2 -malliin kandidaatin- ja maisterintutkinnoissa. Tämä tarkoittaisi sitä, että lähtökohtaisesti uusi opiskelija saisi opinto-oikeuden kandidaatintutkintoon ja maisterintutkintoon haettaisiin erikseen.
‒ Tämä pakottaisi yliopistot profiloimaan maisteriohjelmiaan ja kiinnittämään erityistä huomiota koulutuksen laatuun. Opiskelijakentässä tämä lisäisi kilvoittelua. Toimiva malli voisi esimerkiksi olla sellainen, jossa jokaiselle kandidaatille olisi varattu paikka omassa yliopistossaan maisterivaiheeseen, mutta parhaiten menestyneet opiskelijat olisivat etusijalla valitsemassa, missä ohjelmassa haluavat opintojaan jatkaa.
Granlund muistuttaa, että esille nousseet asiat ovat vasta avauksia keskustelulle.
‒ Raportti on hyvä katsaus siihen, missä kauppatieteissä mennään, ja antaa hyvää pohjaa rakenteellisenkin kehittämisen pohtimiselle.
Turun yliopistossa käydään vastaavat keskustelut huhtikuun aikana lääketieteen, yhteiskuntatieteiden, kielten ja luonnontieteiden osalta.
Taru Suhonen
Artikkeli on luettavissa myös Turun yliopiston Intranetissä.
Mikäli artikkeli herättää ajatuksia, kysymyksiä tai keskustelua, Turun KY:n hallituksen puheenjohtaja Laura Vähäsaari ja koulutuspoliittinen vastaava Paula Peltomaa vastailevat mielellään. Turun KY pyrkii tuomaan opiskelijoiden ääntä ja näkökulmaa esiin sekä osallistua keskusteluun kauppatieteellisen alan rakenteellisesta kehittämisestä parhaalla mahdollisella tavalla.
Laura Vähäsaari
Hallituksen puheenjohtaja
mennessä admin | helmi 9, 2015 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
“Universities, libraries, small bookshops, theatre – they all make room for many species of ideas to survive. Save the brainforest.” – Nimetön
Nopeammin ja tehokkaammin. Siinä tuntuvat olevan merkittävimmät suuntaviivat suomalaiselle koulutuspolitiikalle 2010-luvulla. Nämä ovat hyviä renkejä, mutta huonoja isäntiä. Julkisessa keskustelussa yliopiston rooli usein kapea-alaistetaan tarkoituksella tai tahattomasti käsittämään työvoiman tuottamisen markkinoiden tarpeisiin. Tämä ei kuitenkaan ole eikä saakaan olla yliopiston ydinrooli. Yliopisto ei voi olla alisteinen yritysmaailman vaatimuksille jatkossakaan, vaan sen tulee keskittyä yksilöä kehittävän ja sivistävän laadukkaan koulutuksen ja ensiluokkaisen tutkimuksen tuottamiseen. Työmarkkinoiden tarpeiden täyttäminen kulkee siinä sivussa. Yliopiston toiminta ei periaatteessa ole taloudellista voittoa tavoittelevaa tai edes tuottavaa. Siksi tehokkuusajattelussa piilee omat riskinsä. Sivistys, koulutus ja kulttuuri ovat itseisarvoja, eikä niiden tarkoituksena ole vain palvella taloutta, vaan luoda hyvinvointia. Talous taas ei ole itseisarvo, vaan se on väline. Väline sille, jotta meillä olisi hyvinvointia.
Koulutukseen panostamalla syntyy myös niitä paljon puhuttuja innovaatioita. Innovaatioita ei synny säästämällä. Niitä ei ainakaan synny uudistamalla yliopistojen rahoitusmallia niin, että rahoituksen saamisen ehtona olisi tutkijoiden määrän vähentäminen, kuten hallituksen tiedepoliittinen Tutkimus- ja innovaationeuvosto tuoreessa asiakirjassaan esittää. Ei yliopistoilla ole tutkijoita huvikseen hengaamassa, vaan heidät palkataan usein määräaikaisiin projekteihin, joiden rahoitus haetaan yleensä kovan kilpailun kautta. Innovaatiot turvataan panostamalla tutkimukseen ja koulutukseen sen jokaisella asteella, ei esittämällä huonosti perusteltuja leikkauslistoja. Se on myös meidän tiemme pois lamasta.
Ministerien ehdotuksissa myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen niin kutsutun duaalimallin purku otettaisiin tarkasteluun. Korkeakoulujen kesken on varmasti aloja, jolla voitaisiin lisätä yhteistyötä. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sulauttaminen saman katon alle aiheuttaisi kuitenkin sekaannusta ja tutkintorajojen hämärtymistä. Yliopistojen tehtävänä on keskittyä tieteelliseen perus- ja jatkotutkimukseen, ammattikorkeakoulujen koulutus taas on nimenmukaisesti ammatillisesti ja käytännönläheisesti painottunutta.
Pidetään kiinni koulutuksen laadukkuudesta ja yliopiston moniäänisyydestä myös jatkossa. Sivistyksen arvoa ei usein voida mitata rahassa – tämä on tosiasia, joka tulisi hyväksyä.
Miika Tiainen
NESU-vastaava
nesu-pj@tuky.fi
mennessä Koulutuspoliittinen vastaava | loka 26, 2014 | news
Turun KY palkitsi 64. vuosijuhlillaan 24.10.2014 vuoden opettajaksi äänestyksen perusteella laskentatoimen ja rahoituksen opettajan, KTT Mikko Kepsun. Äänestäjät kehuivat Kepsun kykyä esittää opetettavat asiat helposti ymmärrettävällä tavalla sekä perusteellisesti. Kiitosta saivat myös Kepsun innostavat ja mielenkiintoiset luennot, sekä aito halu saada opiskelijat oppimaan ja sisäistämään asiat.
Turun KY haluaa kiittää muutakin opetushenkilökuntaa hyvistä suorituksista ja heidän ponnisteluistaan koulutuksen kehittämiseksi vuoden aikana.
mennessä Koulutuspoliittinen vastaava | touko 4, 2014 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
No niin, Turun KY:n vappu on juhlittu onnistuneesti ja karu paluu tenttilukuihin on monen opiskelijan edessä. Koulutuspoliittisena vastaavana ajattelin, että mikä olisikaan siis parempi ajankohta pienelle kopotykitykselle kuin #vappujee:n jälkeen ja kerrata opintojen ja opetuksen kehittämisen näkökulmasta kevään aikaansaannoksia.
Toden totta voisi sanoa kevään 2014 olleen ”Kyselyjen kevät 2014”. Oli KYlluppia, Kandipalautetta, Kesätenttikyselyä, Vuoden opettajaa ja opintojaksoa sekä Jaostokyselyä… Vähintään tämän ajanjakson jälkeen Webropol on tullut varmasti monelle koulumme opiskelijalle tutuksi. Kyselyiden vastauksista olemme saaneet arvokasta tietoa niin Turun KY:n toiminnan kehittämisen tueksi sekä apua opintojen ja opetuksen laadun kehittämistyöhön niin Turun kauppakorkeakoulun kuin Turun yliopistonkin tasolla. Lämmin kiitos siis kaikille näihin kyselyihin vastanneille. Vastaustenne avulla voimme kohdistaa vaikutustyön opiskelijoille tärkeisiin teemoihin ja epäkohtiin, jotka kaipaavat korjaamista, ja varmistamme, että opiskelijoiden ääni tulee kuuluviin meitä koskevassa päätöksenteossa. Mitä useamman opiskelijan mielipide meillä on selvillä, sitä paremmat ovat vaikutusmahdollisuudet.
Kandipalautekyselyn vastausprosentti oli valtakunnallisella tasolla tänä vuonna keskiarvoa korkeampi Turun yliopistossa, mikä on mahtava juttu. Silti parannettavaa löytyy vielä. KYlluppi kertoi muun muassa, että tenttiarkisto on yksi suurimmista syistä, miksi opiskelijat klikkaavat itsensä tuky.fi:hin. Webmasterimme Lauri onkin koko kevään tehnyt kovasti töitä arkistomme eteen ja palvelua on uudistettu kovalla kädellä, jotta sivusto olisi yhä käyttäjäystävällisempi. Tulevaisuuden haaveena siintää myös jonkinlainen hakutoiminto tenttien metsästämistä varten, toivottavasti sellaisenkin kohta saamme.
Unelmien kopoloma eli #unkolo näyttää yokuntakylterien mielestä tällaiselta
KYllupin ja EVAn Hyvinvointipäivien aikana saadun palautteen mukaan koulutuspoliittisista asioista kaivattaisiin yhä enemmän laajempaa ja läpinäkyvämpää viestintää. Tämän asian olemmekin ottaneet kovin vakavasti ja pyrimme parantamaan kopoasioista viestimistä niin, että tietoa ja vaikutusmahdollisuuksia on saatavilla niille, joita kyseiset asiat kiinnostavat. Ensi syksynä EVA esimerkiksi pyöräyttää käyntiin ns. ”kuukausittaisen kopokatsauksen”, joka sisältää menneen kuukauden tärkeimmät kopotärpit ja päätökset. Katsauksen alle tulemme keräämään niin ainejärjestö-, laitos-, kauppakorkeakoulukoulu- kuin yliopistotasoilta olennaisimpia kopoasioita. Toivomme, että tämä tyydyttää kovimman koponälän.
Osalle koulutuspolitiikka näkyy asiana, jota vain tietyt opiskelijamme pääsevät toteuttamaan. Täytyy sanoa, että vuosi sitten kopoilu vaikutti omastakin mielestä aikamoiselta rakettitieteeltä, onhan kyse opiskelijoiden kannalta erittäin tärkeistä ja suurista asioista: saamamme opetuksen laadusta, opinnoistamme ja esimerkiksi tutkintorakenteestamme. Jokainen meistä voi kuitenkin olla oman elämänsä kopo ja vaikuttaa, mikäli niin vain haluaa. On se sitten palautteen antamista kursseista suoraan ainejärjestöille, KYlluppiin ja Kandikyselyyn vastaamista tai kurssipalautelomakkeeseen ”Sähköinen tentti olis kiva” -lauseen kirjoittamista. Kaikki tämä on vaikuttamista, johon meillä jokaisella on oikeus.
SEFEn järjestämän Teemapäivän kopoworkshopin #kopovolvo antia
Kevään jälkeen koittaa hieman rauhallisempi kesä, mutta #koposydän jatkaa sykkimistä. Ehkä suurimpana projektina siintää sähköisten tenttimahdollisuuksien lisääminen. Kauppakorkeakoulun tenttiakvaario on vihdoin auki ja perjantaista 2.5. lähtien on voinut varata tenttiaikoja akvaariosta. Valitettavasti kovin montaa kauppiksen tenttiä siellä ei vielä (huom. VIELÄ) ole mahdollisuus tehdä, mutta sotasuunnitelma tämän asian parantamiseksi on laadittu. Yliopiston tasolta on muun muassa tullut sellaista viestiä, että kesätentit tulevat olemaan vuonna 2015 kaikki sähköisenä. Fiilikset ovat siis varovaisen optimistiset.
Tsemppiä viimeisiin tenttirutistuksiin ja mikäli kopoasiat kiinnostavat enemmänkin, allekirjoittanut on aina valmis istumaan alas kahvikupposelle ja kohkaamaan hieman koposta!
Sofi Laiho
Turun KY:n koulutuspoliittinen vastaava
